Paljon työtä ja tahtoa tarvitaan yhä, jotta Pariisin sopimus saadaan muutettua aidoiksi päästövähennyksiksi. EU:lla olisikin nyt tilaisuus nostaa profiiliaan kansainvälisen ilmastodiplomatian etulinjassa.

New Yorkiin kokoontuu tänään yli 150 valtion edustajat allekirjoittamaan joulukuussa yli 190 maan sopiman Pariisin ilmastosopimuksen. Allekirjoitusaika jatkuu vuoden verran.

Allekirjoituksen jälkeen tapahtuu sopimuksen varsinainen ratifiointi eli hyväksyminen kansallisissa päätöksentekoelimissä. Sopimus astuu voimaan, kun vähintään 55 maata, jotka edustavat vähintään 55 % maailman kasvihuonekaasujen päästöistä, on ratifioinut sopimuksen.

YK:n ilmastopuitesopimuksen (väistyvä) johtaja Christiana Figueres on arvioinut, että sopimus voisi tulla voimaan jo vuonna 2018 alkuperäisen tavoiteaikataulun 2020 sijasta. Toiveikkuutta on herättänyt mm. se, että USA ja Kiina ovat ilmaisseet ratifioivansa sopimuksen nopeasti.

Jotta prosessi etenisi läpi edessä olevien vaiheiden, tarvitaan yhä edelleen lujaa poliittista tahtoa, arvioi EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström:

– EU:lla on nyt tuhannen taalan paikka: unionin on tärkeää säilyttää asemansa korkean tason ilmastodiplomatian pelinrakentajana, jotta se voi vauhdittaa eri maiden etenemistä kohti sopimuksen voimaantuloa ja ennen kaikkea kohti aitoja, globaaleja päästövähennyksiä. Vähintäänkin G20-maat on välttämätöntä saada mukaan tasapuolisiin sitoumuksiin.

Pariisin ilmastosopimuksessa on vielä paljon sääntöjä neuvottelematta. Näiden sopimisessa tulee kiire, jos sopimus tulisi jo parin vuoden kuluttua voimaan, arvioi Ohlström.

– Erityisen tärkeä Pariisin joulukuun kokouksessa vielä avoimeksi jäänyt asia on kansainvälisen päästöoikeusyksikön sääntöjen määrittely. Tällainen hiilipäästöjen globaali ”valuutta” tarvitaan, jotta eri maiden ja alueiden päästökauppoja saataisiin linkitettyä toisiinsa ja näin edettyä vaiheittain kohti globaalia hiilipäästöjen hinnoittelua. Suomalaisittain olennainen avoin kysymys liittyy myös ns. hiilinielujen laskentasääntöihin.

Kaiken kaikkiaan New Yorkissa tehdään tänään ennätys siitä, kuin moni valtio allekirjoittaa kansainvälisen sopimuksen samalla kertaa. Huoli ilmaston lämpenemisestä otetaan siis tosissaan kaikkialla maailmassa, joten tästä on hyvä ponnistaa kohti tarvittavien päästövähennysten tasapuolista toimeenpanoa.

Suomen cleantech on hyvissä asemissa hyödyntääkseen Pariisin ilmastosopimuksen kasvumahdollisuudet. Kotimaassa tarvitaan nyt viisaita toimia, jotta saamme kaiken vientipotentiaalin toteutumaan.

Pariisin ilmastosopimus on saanut jo ennätyksellisen monen maan allekirjoituksen. Tämä vahvistaa käynnissä olevaa murrossa kohti cleantech-ratkaisujen entistä laajamittaisempaa, globaalia käyttöönottoa. Erityisesti isojen päästömaiden kuten Kiinan ja USA:n voimakkaampi mukaantulo kasvattaa kysyntää ja parantaa investointihalukkuutta. Nyt on tärkeää edetä nopeasti sopimuksen ja ennen kaikkea päästövähennysten toimeenpanoon.

Suomalaiset yritykset ovat hyvissä asemissa tarttumaan ilmastomurroksen valtavaan kasvu- ja vientimahdollisuuteen. Edelläkävijät tekevät jo tulosta. Alkuvuosi on tuonut uusia kauppoja ja investointeja mm. seuraaville: Nocart, Greenstream, Norsepower, Fortum ja Wärtsilä.

Kuinka sitten saamme skaalattua suomalaiset ilmastoratkaisut entistä laajempaan käyttöön maailmalla? Ensinnäkin on tunnustettava, että kansainvälisen kilpailuaseman säilyttäminen ja terävöittäminen vaatii jatkuvia panostuksia – vaikeinakin aikoina.

Siksi meidän on varmistettava paikkamme cleantechin huipulla panostamalla nykyistä tuntuvammin julkiseen t&k-rahoitukseen sekä innovatiivisiin kokeiluihin ja demonstraatioympäristöihin. Nämä panokset on mahdollista jopa moninkertaistaa hyödyntämällä ns. innovatiivisia julkisia hankintoja. Tärkeää on myös saada lisäpuhtia yritysten kansainvälistymispalveluihin kuten Cleantech Finland -toimintaan.

Näin toimimalla meillä olisi entistä paremmat edellykset siihen, että Suomi saa mahdollisimman ison siivun historiallisesta markkinakasvusta. Samalla cleantech-vienti on keino moninkertaistaa Suomen ilmastovaikutukset verrattuna siihen, että tyytyisimme vähentämään päästöjä vain kotimaan kamaralla. Nyt onkin aika kääntää katseet positiiviseen hiilikädenjälkeen eli suomalaisten ilmastotekojemme vaikuttavuuteen maailmalla. Vauhditetaan siis suomalainen cleantech entistä ripeämpään kasvuun!

Lue tarkemmin EK:n näkemyksistä liittyen kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan.

Ensi viikolla bloggausvuorossa Kestävä liiketoiminta -vastuualueen johtaja Sari Siitonen. Lue myös blogisarjan aiemmat kirjoitukset:

– Sari Siitonen: Huomio hiilijalanjäljestä hiilikädenjälkeen.
– Mikael Ohlström: Energiapäätöksiin tarvitaan pitkää sihtiä ja isoa kuvaa.
–  Kati Ruohomäki: Päästökaupassa minimoitava päästöjen ja teollisuuden siirtymisestä Euroopan ulkopuolelle
–  Mikael Ohlström: Huomio tehon riittävyyteen sähkömarkkinoilla
–  Mikael Ohlström: Tarvitseeko uusiutuvaa energiaa enää tukea?
– Kati Ruohomäki: Suomi Euroopan kärkeen energiatehokkuustoimissa

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian valmistelussa on tärkeää katsoa myös Suomen ulkopuolelle ja tunnistaa mahdollisuudet kestävän kasvun luomiseksi.

Olemme viimeisten viikkojen aikana käyneet tässä blogisarjassa läpi ajatuksiamme energia- ja ilmastopolitiikasta, ja on tullut aika summata näkemyksemme.

Mielestämme energia- ja ilmastopolitiikassa kannattaa ottaa Suomea laajempi tarkastelukulma ja miettiä, mitä suomalaisyritykset voisivat tehdä globaalin ilmasto-ongelman ratkaisemiseksi. Sen lisäksi, että vähennämme päästöjä kotimaassa, voimme kehittää vientimarkkinoille uusia puhtaita ratkaisuja, joiden avulla päästöjä voidaan vähentää myös maamme rajojen ulkopuolella. Oman hiilijalanjälkemme pienentämisen rinnalla katseet tulee siis kääntää positiiviseen hiilikädenjälkeen ja sen kasvattamiseen. Näin Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija ilmastomuutoksen hillitsemisessä.

Maailmalle tähdättäessä tarvitaan maailmanluokan kilpailukykyä. Tällöin pelkkä kustannuskilpailukyky ei riitä. Tarvitaan myös yritysten ja ihmisten innovaatiokyvykkyyttä, jonka avulla pystytään kehittämään ylivoimaisia tuotteita ja palveluita kasvaville kansainvälisille cleantech-markkinoille. Vieläpä sellaisia tuotteita, joita markkinoilla halutaan ja joista ollaan valmiita maksamaan. Se, mikä näyttää helpolta ja toimivalta ratkaisulta kotimaassa, ei välttämättä ole sitä kasvavilla kansainvälisillä cleantech-markkinoilla. Nyt meidän olisi sovellettava vahvaa digiosaamistamme energian- ja materiaalinkäytön sekä liikenteen tehostamiseen, ja onnistuttava luomaan sen pohjalta uusia kansainvälisiä menestystarinoita. Mutta kuinka tämä sitten tehdään?

Ensinnäkin olisi hyväksyttävä, että maailma muuttuu. Vaikka muutos saattaa vaikuttaa uhkaavalta ja pelottavalta, on siinä aina myös mahdollisuus uuden luomiseen. Jos mikään ei muutu, ei tarvitse myöskään muuttaa omaa toimintaa tai keksiä mitään uutta. Sen sijaan, jos onnistuu olemaan maailmanlaajuisten trendien – ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen ja digitalisaation – mukanaan tuomassa muutoksessa etulinjassa, on olemassa kaikki edellytykset merkittävän uuden liiketoiminnan synnyttämiselle.

Toisekseen pitkäjänteisellä politiikalla olisi tehtävä kotimarkkinoista ponnahduslauta maailman markkinoille. Kotikentällä tapahtuvaan innovaatiotoimintaan on panostettava aikaisempaa enemmän. Erityisesti kokeiluihin ja demoihin on satsattava, jotta saadaan kotimaisia referenssejä, joiden avulla myös vientimahdollisuudet aukeavat. Myös tuotteistaminen, myynti ja markkinointi, samoin kuin laajempien kokonaisuuksien kehittäminen yhteistyössä eri toimijoiden välillä on ratkaisevan tärkeää. Näin saisimme kasvatettua positiivisesta hiilikädenjäljestämme mahdollisimman suuren.

EK:n pääviestit kansallisen energia- ja ilmastostrategian valmisteluun:

• Energia- ja ilmastopolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja kilpailukykyä edistävää, jotta yritykset voivat suunnata liiketoimintaansa ja tehdä kauaskantoisia investointeja.
• Hiilipäästöjen hinnoittelun tulisi olla kansainvälistä ja EU:n päästökaupan kanssa päällekkäisiä ohjauskeinoja tulee välttää.
• Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimivuus on varmistettava, jotta riittävä tehon ja energian saanti voidaan turvata kaikissa olosuhteissa.
• Uusiutuvaa energiaa on edistettävä teknologianeutraalisti, markkinaehtoisesti ja kansantalouden kokonaisedun mukaisesti. Mahdolliset tuet tulisi kohdistaa ei-kypsille teknologioille.
• Energiatehokkuustoimien mahdollisuudet tulisi hyödyntää nykyistäkin paremmin, ja näin synnyttää kilpailuetua suomalaisyrityksille.
• Luodaan cleantech-ratkaisujen kehittämiselle ja viennille parhaat edellytykset ja kannustimet. T&k-toimintaan sekä demohankkeisiin tarvitaan kotimarkkinoilla vahvoja lisäpanostuksia.

Lue tarkemmin EK:n näkemyksistä liittyen kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan.

Lue myös blogisarjan aiemmat kirjoitukset:

–  Sari Siitonen: Huomio hiilijalanjäljestä hiilikädenjälkeen.
–  Mikael Ohlström: Energiapäätöksiin tarvitaan pitkää sihtiä ja isoa kuvaa.
–  Kati Ruohomäki: Päästökaupassa minimoitava päästöjen ja teollisuuden siirtymisestä Euroopan ulkopuolelle
–  Mikael Ohlström: Huomio tehon riittävyyteen sähkömarkkinoilla
–  Mikael Ohlström: Tarvitseeko uusiutuvaa energiaa enää tukea?
–  Kati Ruohomäki: Suomi Euroopan kärkeen energiatehokkuustoimissa
– Tuuli Mäkelä: Avautumassa megaluokan cleantech-mahdollisuus – tartutaan siihen!

Eteläranta kympissä otetaan loikka ympäristön puolesta, kun tiloja aletaan viilentää kaukojäähdytyksellä. Hiilijalanjälkeä pienentävä ratkaisu toimii myös näyteikkunana suomalaiselle huippuosaamiselle.

Ohikulkijalta ei ole voinut jäädä huomaamatta, että julkisivuremontti Palacen talossa on päässyt täyteen vauhtiin. Paitsi seinät ja ikkunat, rakennuksessa uusitaan myös muun muassa raitisilmakanava.

Toukokuun aikana tilojen viilentämisessä otetaan käyttöön ympäristöystävällinen kaukojäähdytys, jonka liittymätyöt saatiin valmiiksi huhtikuussa. Jäähdytyksen tuottaa Helen Oy.

Tähän saakka Palacen jäähdytys on tuotettu kiinteistön omilla lauhduttimilla, jotka ovat katolla sijaitsevia valtavia ”jääkaappeja”.

– Niiden käyttöikä on lähenemässä loppua ja ne olisi pitänyt uusia joka tapauksessa. Sen vuoksi nyt oli hyvä hetki siirtyä kaukojäähdytykseen, kiinteistön omistavan Teollisuuskeskus Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Järvensivu perustelee.

Julkisivuremontissa talon raitisilmakanava käännetään katolle päin, kun se nykyisellään johtaa Pohjoiselle Makasiinikadulle ulottuvalle huoltopihalle.

– Vanhat lauhduttimet puretaan pois, mikä vähentää melua ja siistii myös rakennuksen kattosiluettia. Kaukojäähdytys on vaivatonta ja käyttövarmaa, Kimmo Järvensivu sanoo.

Hiilijalanjälki pienemmäksi, parempaa energiatehokkuutta

Isossa kuvassa kaukojäähdytyksessä on paljon järkeä ympäristön kannalta: ympäristön kuormitus ja hiilijalanjälki pienenevät huomattavasti.

Kaukojäähdytysjärjestelmä on erittäin energia- ja resurssitehokas, sillä se kytkeytyy yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon. Helen siirtää putkia pitkin kylmän veden jäähdyttämään kiinteistöjen ilmastointia. Palaavan veden lämpö otetaan talteen, vesi jäähdytetään uudelleen ja lähetetään taas viilentämään kiinteistöjä.

Järjestelmä kerää talteen kiinteistöihin syntyneen lämmön ja jatkojalostaa sen kaukolämmöksi. Näin päästään erittäin korkeisiin kokonaishyötysuhteisiin ja voimalaitoksissa käytettävää polttoainetta säästyy verrattuna siihen, että kaikki energia – sähkö, lämpö ja jäähdytys – tuotettaisiin erillisesti.

Lisäksi kaukojäähdytyksen tuotanto tasoittaa talvi- ja kesäajan vaihtelua ja mahdollistaa energiatehokkaan yhteistuotannon myös kesäaikana.

EK sitoutuu uusiin kestävän kehityksen toimiin

EK on mukana Kestävän kehityksen toimikunnan yhteiskuntasitoumus-kampanjassa ja antanut siten oman toimeenpanositoumuksensa. Se valmisteltiin yhdessä Teknologiateollisuuden, Palvelualojen työnantajat PALTAn ja Kaupan liiton kanssa.

Sitoumus käsittää toimia, jotka lisäävät kiinteistön energiatehokkuutta, vähentävät hiilidioksidipäästöjä sekä parantavat toimistotyöskentelyn ympäristövaikutuksia ja henkilöstön hyvinvointia.

Teollisuuskeskus-kiinteistössä keskeisenä tavoitteena on lisätä energiatehokkuutta sekä yritysten cleantech-ratkaisujen hyödyntämistä.

– Kaukojäähdytyksen käyttöönotto pienentää hiilijalanjälkeämme ja toimii näyteikkunana suomalaiselle huippuosaamiselle, asiantuntija Tuuli Mäkelä kehaisee.

– Viemällä tätä ja muuta cleantech-osaamistamme muunkin maailman käyttöön pystymme puolestamme kasvattamaan positiivista hiilikädenjälkeämme eli vähentämään päästöjä maailmanlaajuisesti.

Lue lisää: EK:n blogisarja energia- ja ilmastotavoitteista  

Julkiset tuet tulisi EK:n mukaan kohdentaa esimerkiksi liikenteeseen, jotta Suomi selviäisi EU:n tulevista tiukoista päästövähennysvelvoitteista. Kypsien sähköntuotantomuotojen sijaan tulisi tukea uusia teknologioita, demoja ja pilotteja.

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian valmistelu otti askeleen eteenpäin, kun työ- ja elinkeinoministeriö julkisti tänään uusiutuvan energian tukimalleja pohtineen työryhmän raportin. Nyt on harkittava huolella, kuinka Suomen rajalliset julkiset tukieurot käytetään viisaimmin, korostaa EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström:

– On odotettavissa, että Suomelle osoitetaan hyvinkin tiukat päästövähennysvelvoitteet, kun EU määrittelee pian jäsenmaakohtaisia ilmastotavoitteita päästökaupan ulkopuolisille aloille. Tällöin esimerkiksi liikennepäästöjen vähentämisestä aiheutuu huomattavia lisäkustannuksia, jotka heijastuvat laajasti Suomen kansantalouteen niin kotimaassa kuin viennissä. Kansalliset tuet tulisi siis kohdentaa niille aloille, missä meillä on suorat kansalliset päästövelvoitteet.

Uusiutuvan energian nykyisen tukijärjestelmän eli syöttötariffien arvioidaan aiheuttavan voimassaoloaikanaan jopa 3,5 miljardin euron kokonaiskustannukset. Tämän päälle ei ole varaa rakentaa enää uutta tukijärjestelmää.

Kansallisten energiatukien haasteena on muutoinkin se, että ne ovat ns. päällekkäistä ohjausta suhteessa EU:n päästökauppaan. Näin ne vesittävät päästökaupan ohjausvaikutusta pitämällä päästöoikeuksien hinnan alhaisena. Tämän valossa ideaaliratkaisu niin Suomelle kuin koko EU:lle olisikin ns. nollaratkaisu, joka jäi tämänpäiväisestä työryhmäraportista puuttumaan. Nollaratkaisussa uusiutuvaa energiaa edistettäisiin puhtaasti päästökaupan keinoin, ei kansallisin järjestelmin, Ohlström perustelee.

Johtoajatuksena tulisi EK:n mukaan olla se, että uusiutuvaa energiaa edistetään mahdollisimman teknologianeutraalisti, markkinaehtoisesti ja kansantalouden kokonaisedun mukaisesti.

– Jos kansallisia tukia ylipäätään käytetään, ne tulisi kohdistaa ei-kypsille teknologioille. Energia-alan paljon kaivattua kokeilukulttuuria olisikin se, että tuetaan demonstraatioita ja pilotteja liittyen esimerkiksi uusiin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen.

Pilottien ja demojen kautta pystyisimme myös vauhdittamaan suomalaisen cleantechin kypsymistä vientimarkkinoille, sanoo EK:n johtaja Sari Siitonen:

– Suomen kannattaa kääntää katseet maailmalle ja tavoitella ns. positiivista hiilikädenjälkeä. Hiilikädenjälki kuvaa ilmastotekojemme globaalia vaikuttavuutta – eli kaikkea sitä hyvää, mitä voimme päästöjen vähentämiseksi tehdä myös omien rajojemme ulkopuolella. Kun panostamme vähähiilisen osaamisen vientiin, meidän on mahdollista moninkertaistaa Suomen positiiviset ilmastovaikutukset verrattuna siihen, että toimenpiteet kohdistuisivat vain kotimaahan.

Tutustu TEM-työryhmän raporttiin: Uusiutuvan energian tukijärjestelmien kehittämistyöryhmän loppuraportti.

Miten yritys voi kehittää omaa toimintaansa vähähiiliseksi? Entä miten vähähiilisyydestä synnytetään uutta liiketoimintaa? Näihin kysymyksiin saa nyt kouriintuntuvia neuvoja, kun Sitra julkaisi yrityksille työkalupakin vähähiilisen liiketoiminnan kehittämisestä.

Pakin saa käyttöönsä tästä linkistä: Hiilineutraali työkalupakki.

Yritykset ovat ratkaisevassa roolissa uusien vähähiilisten innovaatioiden synnyttämisessä. Toisaalta tulevaisuudessa pärjäävät parhaiten yritykset, jotka lähtevät ajoissa muuttamaan liiketoimintaansa vähähiiliseen suuntaan. Tästä syystä Sitra ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat liikkeellä. Tavoitteena on antaa vinkkejä liiketoiminnan kehittämisestä ja toisaalta kertoa yritysesimerkkien avulla onnistumisista.

Mitä taustalla?

Jotta maapallon lämpeneminen voidaan rajoittaa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti selvästi alle kahteen asteeseen, koko yhteiskunnan on muututtava vähähiilisemmäksi. Tämä edellyttää monenlaisia puhtaita ratkaisuja ja uusia liiketoimintakonsepteja, joita tarvitaan entistä enemmän ja nopeammassa tahdissa.

Kansainvälisen cleantech-markkinan suuruudeksi on arvioitu 6 000 miljardia euroa  vuoteen 2050 mennessä. Tämä on myös suomalaisille yrityksille valtava mahdollisuus.

Yritykset ovat ratkaisevassa roolissa uusien vähähiilisten innovaatioiden synnyttämisessä. Yritykset voivat kehittää ratkaisuja, joilla on mahdollista vähentää energian ja materiaalien käyttöä ja pienentää päästöjä. Kun vielä onnistumme tuotteistamaan ratkaisut, ovat kasvavat markkinat ulottuvillamme. Puhtaan teknologian ja uusien palveluiden avulla voidaan samalla parantaa ympäristön tilaa, kansalaisten elämänlaatua ja saada aikaan myönteisiä talousvaikutuksia.

Yritysten ei kannata odottaa. Tulevaisuuden kilpailussa pärjäävät parhaiten yritykset, jotka lähtevät ajoissa muuttamaan liiketoimintaansa vähähiiliseen suuntaan. Muutos ei tapahdu sormia napsauttamalla vaan vaatii pitkäjänteistä työtä.

Mitä tarvitaan?

Aivan ensimmäiseksi yrityksen on hyväksyttävä toimintaympäristön muuttuminen ja lähdettävä miettimään sen tarjoamia uusia mahdollisuuksia.

Vähähiilisyydelle on myös annettava sille kuuluva painoarvo: vähähiiliseen liiketoimintaan siirtyminen on nostettava osaksi yrityksen strategiaa. Myös johtamista on kehitettävä tavoitteen mukaisesti.

Muutoksen ”päästötehokkuutta” voidaan mitata hiilikädenjäljen avulla. Mitä enemmän yrityksen tarjoamien ratkaisujen avulla onnistutaan vähentämään päästöjä, sitä suuremmaksi yrityksen positiivinen hiilikädenjälki kasvaa.

Innostu esimerkeistä

Kuvaamme neljän seuraavan viikon aikana Sitran kokoamien esimerkkien avulla, kuinka yritykset voivat lähteä muuttamaan omaa liiketoimintaansa vähähiilisempään suuntaan.

Keskitymme juttusarjassa neljään teemaan:

• Viikko 23: Uudet liiketoimintamahdollisuudet
• Viikko 24: Strategia
• Viikko 25: Johtaminen ja yrityskulttuuri
• Viikko 26: Päästötehokkuus ja hiilikädenjälki

Ensi viikon torstaina kerromme, millaisilla ratkaisuilla ja liiketoimintakonsepteilla Valtavalo, Eniram ja Are auttavat säästämään energiaa ja hillitsemään ilmastonmuutosta.

Ensi vuoden alusta käynnistyy uusi Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen kausi, joka kattaa vuodet 2017–2025. Uudelle kaudelle on mahdollista liittyä mukaan jo nyt.

Suomessa on saatu jo pitkältä ajalta hyviä kokemuksia energiankäytön tehostamisesta vapaaehtoisin keinoin. Olemme yksi harvoja Euroopan maita, joissa vapaaehtoisten energiansäästösopimusten konsepti toimii ja tuottaa tulosta.

Energiatehokkuustoimia aktiivisesti toteuttaneiden yritysten ja kuntien ansiosta vuoden 2015 alussa energiaa säästyi vuositasolla yli 600 000 omakotitalon vuosittaisen energiankäytön verran. Vastaavasti hiilidioksidipäästöt vähenivät yli 3,5 miljoonaa tonnia.

Vuoden 2017 alusta käynnistyy uusi energiatehokkuussopimuskausi, joka kattaa vuodet 2017–2025. Yritys, tule mukaan jatkamaan tätä tuloksellista työtä!

Uuteen sopimuskauteen on jo sitoutunut laaja joukko toimialoja. Mukana ovat Elintarviketeollisuus ry, Energiateollisuus ry, Kaupan liitto ry, Kemianteollisuus ry, Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Metsäteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry ja EK.

Sopimuksen toimeenpanosta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Energiavirasto yhteistyökumppaninaan Motiva.

Virallisesti elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus allekirjoitetaan ensi syksynä 14.10.2016. Allekirjoittajia ovat TEM, Energiavirasto, EK sekä mukana olevat toimialaliitot. Sen jälkeen yritysten on mahdollista liittyä mukaan sopimukseen.

Jos yritys kuitenkin haluaa liittyä mukaan etujoukoissa eli jo yhteisessä allekirjoitustilaisuudessa 14.10.2016, se on mahdollista.

Liittymisasiakirja on silloin toimitettava kahtena kappaleena asianmukaisesti täytettynä ja allekirjoitettuna liittymisasiakirjassa ilmoitettuun osoitteeseen 16.9.2016 mennessä. Näin jää myös tarvittaessa aikaa tarkentaa tietoja ennen allekirjoitustilaisuutta.

Yritysten velvoitteet (mm. tavoitteen asettaminen ja raportointivelvoite) ja kannustimet (mm. mahdollisuudet energiatukiin) pysyvät uudella sopimuskaudella pääosin ennallaan. Sopimukset, toimenpideohjelmat ja sähköisesti täytettävät liittymisdokumentit löytyvät uuden sopimuskauden 2017–2025 nettisivuilta > liittymisdokumentit 

Liittymisohjeet:

1. Yritys tutustuu Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen, oman alansa toimenpideohjelmaan ja liittymisdokumenttiin (sis. yrityksen liittymisasiakirjan + liittymistiedot).
   > Liittymisdokumentit > Kategoria: Liittymisdokumentit
   HUOM! Energiatehokkuussopimukset sekä niihin liittyvät toimenpideohjelmat kaudelle 2017–2025 on varustettu Final Draft -merkinnällä, kunnes sopimukset allekirjoitetaan 14.10.2016. Liittymislomake on kuitenkin jo lopullinen ja täytettävissä.
2. Liittyjä kerää ja täyttää sopimus- ja toimenpidealuekohtaisessa liittymisdokumentissa edellytetyt tiedot, jotka sisältävät myös sopimuksen mukaisen liittyjäkohtaisen ohjeellisen energiansäästötavoitteen.
3. Yritys toimittaa allekirjoitetun ja asianmukaisesti täytetyn liittymisdokumentin kahtena kappaleena toimialaliitolle liittymisasiakirjassa mainittuun osoitteeseen.
4. Yrityksen liittymisdokumentti tarkastetaan toimialaliitossa.
5. Yritys liitetään energiatehokkuussopimukseen, kun toimialaliitto on todennut allekirjoitetun liittymisasiakirjan ja liittymistiedot asianmukaisiksi, allekirjoittanut sen omalta osaltaan ja toimittanut siitä jäljennöksen Motivaan merkittäväksi liittymisrekisteriin.

• Katso diasarja energiatehokkuussopimuskaudesta 2017–2025 (pdf)

Tavoitteena on, että energiatehokkuussopimuksilla voidaan kattaa yli puolet EU:n energiatehokkuusdirektiivissä Suomelle asetetusta sitovasta energiansäästötavoitteesta. Sopimukset ovat myös tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja konkreettinen väline ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.

Uusiutuvan energian osuus nousee Suomessa jo 47 prosenttiin nykyisillä politiikkatoimilla. Tämä käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön keskiviikkona julkistamasta perusskenaariosta, joka liittyy hallituksen energia- ja ilmastostrategian valmisteluun. 

–Perusskenaarion tulos on ilahduttava. Se viestii myös siitä, että Sipilän hallituksen kunnianhimoinen tavoite nostaa uusiutuvan energian osuus yli puoleen kaikesta käytetystä energiasta vuoteen 2030 mennessä voidaan saavuttaa markkinaehtoisesti, so. ilman uusia tukijärjestelmiä sähkön ja lämmön tuotantoon, arvioi johtava asiantuntija Mikael Ohlström EK:sta.

–Jos hallituksen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan lisätoimia, uusiutuvaa energiaa voidaan parhaiten edistää tuotantotukien sijasta uusien teknologioiden investointi- ja demonstraatiotuilla. Tuet pitäisi kohdistaa vain ei-kypsille teknologioille.

Perusskenaario vahvisti Energiaviraston aiemman tiedon, jonka mukaan uusiutuvan energian osuus Suomen energian loppukulutuksesta on jo nyt ylittänyt EU:n asettaman velvoitteen. Uusiutuvien energiamuotojen osuus on 39,5 prosenttia, kun EU:n tavoite vuoteen 2020 mennessä on Suomelle 38 prosenttia.

Tänään julkistetussa skenaariossa tarkennetaan myös hallituksen tavoitetta liikenteessä käytettävistä uusiutuvista energialähteistä. Niihin lasketaan mukaan paitsi biopolttoaineet (ml. biokaasu) myös uusiutuvasti tuotettu sähkö ja vety.

Päästöjen vähentämisessä tieliikenteellä on keskeinen asema, ja liikenteessä tarvitaan vielä lisäkeinoja. Liikenteen osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes.

Hallitus linjaa toimia syksyllä

Maan hallitus linjaa syksyllä, mitä lisätoimia Suomessa tarvitaan kansallisten ja EU:sta vielä kesän aikana tulevien uusien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuolloin julkistetaan erilaisten lisätoimenpiteiden vaihtoehdot (ns. politiikkaskenaario) sekä laskelma siitä, miten voitaisiin päästä kokonaan uusiutuvaan energiaan perustuvaan järjestelmään vuonna 2050.

Politiikkaskenaariossa katsotaan paitsi EU:sta tulevia päästövähennysvelvoitteita myös hallitusohjelmaa, jonka mukaan uusiutuvaa energian lisätään yli puoleen kaikesta energian loppukulutuksesta, kotimaisen energian osuutta kasvatetaan 55 prosenttiin, kivihiilen käyttö lopetetaan ja öljyn kotimainen käyttö puolitetaan.

–Strategiassa tulisi tarkastella myös energiahuoltovarmuutta ja sähkön toimitusvarmuutta. Suomi on ollut jo nyt tuontisähkön varassa, joten sähkön varmaan saatavuuteen tulee kiinnittää vakavaa huomiota.  Sähköä on saatava häiriöttömästi kaikissa tilanteissa eli tarvitaan riittävästi myös vara- ja säätövoimaa tasaamaan esimerkiksi tuulivoiman tuotantovaihtelua, tähdentää Ohlström.

Millä tavoin ilmastonmuutoksen torjunta voidaan kääntää yrityksissä menestystekijäksi? Ottamalla vähähiilisyys keskeiseksi ohjenuoraksi strategiatyöhön.

On ennustettu, että globaalin puhtaan teknologian markkina kasvaa jopa 1 300 miljardiin euroon jo vuoteen 2020 mennessä. Tuosta kakusta riittää myös suomalaisille osaaville yrityksille.

Olennaista on, että yritykset peilaavat megatrendejä liiketoimintaansa ja tunnistavat niistä itselleen uudet strategiset mahdollisuudet.

Tarttumapintaa löytyy kaikilta toimialoilta. Yrityksen cleantech-ratkaisu voi sellaisenaan auttaa asiakasta vähentämään päästöjään tai se voi olla välttämätön osa vähähiilistä innovaatiota.

Oman tontin pitää luonnollisesti olla kunnossa. Yritysten on tunnistettava myös oman toimintansa ilmastovaikutukset ja -riskit, jotta uskottava cleantech-liiketoiminta on tänä päivänä mahdollista.

Sitran hiilineutraali työkalupakki tarjoaa vinkkejä keinoista linkittää hiilineutraalisuus yrityksen strategiaan. Cleantech-ratkaisujen brändäykseen, kansainväliseen markkinointiin ja maailmanvalloitukseen tarjoaa apua myös Cleantech Finland -verkosto. Tutustu toimintaan ja liity mukaan täältä.

Gasum siirtyy vähähiiliseen yhteiskuntaan vaiheittain

Gasumin strategiassa kaasu toimii pitkällä aikavälillä siltana vähähiiliseen yhteiskuntaan. Samalla Gasum panostaa myös entistä enemmän vähäpäästöisiin tai kokonaan päästöttömiin vaihtoehtoihin. Viime vuosina Gasum on tehnyt strategisen suunnanmuutoksen ja on siirtänyt toimintansa painopistettä biokaasuun ja nesteytettyyn maakaasuun eli LNG:hen.

Ilmarinen kohdentaa sijoituksiaan vähähiiliseen liiketoimintaan

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on integroinut ympäristön, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallinnon näkökulmat osaksi sijoitusstrategiaansa.

Sijoittajat välttävät yhtiöitä, joiden hallussa on paljon hyödyntämättömiä fossiilisia energiavarantoja. Vastaavasti salkunhoitajat etsivät sijoituskohteita yrityksistä, joiden tuotteet tai palvelut edistävät ilmastonmuutoksen torjuntaa. Potentiaalisia kohteita haetaan esimerkiksi uusiutuviin energiamuotoihin tai energiatehokkuuden parantamiseen keskittyvistä yrityksistä.

Lue lisää:

• Gasum rakentaa tulevaisuutta biokaasulle
• Ilmarinen keventää sijoitussalkkunsa hiilijalanjälkeä

Liikenteen kuljetuskustannukset nousevat Suomessa tuntuvasti, jos komission esitys päästöjen vähentämisestä toteutuu. Euroopan komissio esitti keskiviikkona, että Suomen tulee vähentää ei-päästökauppasektorin päästöjä peräti 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoite lähes 2,5-kertaistuu nykyisestä 2020-tavoitteesta, ja paineet kohdistuvat erityisesti liikenteeseen.

Suomen päästövähennystavoite on kirjattu ns. taakanjakoesitykseen, joka on osa komission kesäpakettia. Kyse on siitä, kuinka ei-päästökauppasektorin EU-tasoinen vähennystavoite (30 %) jaetaan eri maiden kesken. Ei-päästökauppasektoriin kuuluvat liikenne, maatalous, talokohtainen lämmitys, jätehuolto ja eräät teollisuuskaasut.

– Suomen päästövähennystavoite nousee siis nykyisestä 16 prosentista 39 prosenttiin seuraavalla vuoteen 2030 ulottuvalla kaudella. Esimerkiksi VATT ja VTT ovat arvioineet, että tällainen tavoite tarkoittaa merkittävää nousua myös kuljetuskustannuksiin, sanoo johtava asiantuntija Tiina Haapasalo EK:sta.

Päätökset vaikuttavat kaikkiin kuljetuksia käyttäviin yrityksiin, myös päästökaupan piirissä oleviin. Samoin matkailu voi kärsiä liikennekulujen kasvusta. Sen vuoksi jokainen prosenttiyksikkö on tärkeä.

Jokainen kivi käännettävä vielä

Suomen on haettava kaikin keinoin oikeudenmukaisempaa ratkaisua, sillä kuljetuskustannukset ovat suomalaisille yrityksille muutenkin suuri kuluerä.

Maakohtaiset tavoitteet jaettiin sen perusteella, mikä on jäsenmaan bruttokansantuote asukasta kohden. Siksi Ruotsi ja Suomi sekä niiden perässä EU:n suuret kansantaloudet ovat saamassa kovimmat velvoitteet.

– Aiempiin päätöksiin on kirjattu, että korkean BKT-tason maat voivat saada helpotusta, jos tavoitteen saavuttaminen tulee hyvin kalliiksi tai jos maalla on hyvät näytöt päästöjen aiemmasta vähentämisestä. Suomi voikin saada velvoitteestaan muutaman prosenttiyksikön vähennyksen ostamalla päästöoikeuksia päästökaupasta ja siirtämällä ne ei-päästökauppasektorin hyväksi sekä kasvattamalla hiilinieluja maankäytön muutoksilla. Tämä vaatii kuitenkin kovasti työtä jatkoneuvotteluissa, muistuttaa asiantuntija Mikael Ohlström EK:sta.

Jokainen jäsenmaa saa päättää itse, millaisia keinoja käyttää päästöjen vähentämiseen. Liikenteen päästöjen vähentäminen on juuri nyt myös Suomen hallituksen agendalla, kun se valmistelee kansallista energia- ja ilmastostrategiaa sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa.

– On tärkeää, että niin EU:sta tuleviin tavoitteisiin kuin kansallisiin tavoitteisiin pyritään mahdollisimman markkinaehtoisesti ilman päällekkäisiä tukijärjestelmiä. Ohjauskeinoja valittaessa on samalla huolehdittava suomalaisten yritysten kilpailukyvystä, Ohlström tähdentää.

Komissio julkisti keskiviikkona esitykset paitsi ei-päästökauppasektorin taakanjaosta myös liikenteen vähähiilisyyttä koskevasta tiedonannosta, maankäytön ja metsätalouden roolista päästövähennyksissä vuoteen 2030 mennessä sekä Pariisin ilmastosopimuksen ratifioinnista.

 Lue lisää:

• Muistio taakanjaosta (pdf)
• Infografiikkaa: liikenne, energia ja ilmasto (pdf)

Energia- ja ilmastostrategian valmistelussa on uskallettava pohtia maailmaa aivan eri lähtökohdista kuin mihin olemme perinteisesti tottuneet, kirjoittaa EK:n johtaja Sari Siitonen Kauppalehden Debatissa 22.8.

Uusiutuva energia on tulevaisuudessa paljon muutakin kuin arvio siitä, riittääkö maassamme puuta poltettavaksi. Energia- ja ilmastostrategian valmistelussa on uskallettava pohtia maailmaa aivan eri lähtökohdista kuin mihin olemme perinteisesti tottuneet. Muuten voi tulla kalliiksi. Aivan fundamentaalinen seikka strategian valmistelussa on se, miten arvioimme energian hinnan kehittyvän. Hintojen ennustaminen on vaikeaa, ja siksi päätöksenteossa pitäisikin varautua jopa radikaaleihin hintavaihteluihin. Nyt näin ei valitettavasti ole.

Strategiatyön perusskenaariossa polttoaineiden hinnat ja eri energiamuotojen tuotantokustannukset on kiinnitetty tietylle tasolle asiantuntija-arvioihin perustuen.

Kivihiilen hinnan arvioidaan pysyvän suunnilleen nykytasollaan kaksi seuraavaa vuosikymmentä. Öljybarrelin uskotaan kallistuvan noin 50 dollarista 85 taalaan vuoteen 2020 mennessä. Ydinvoima on skenaariossa tuotantokustannuksiltaan edullisin energiamuoto vielä 2020, mutta aurinko- ja maatuulivoima saavuttaisivat sen vuoteen 2030 mennessä. Onko riskinä, että strategia perustuu vääriin hintaolettamiin?

Energian hintaan vaikuttavat monet tekijät kysynnästä maailman politiikkaan ja teknologian kehitykseen. Nämä seikat vaikuttavat vieläpä ristiin.  Historiasta voi ottaa oppia, vaikka se ei aina toistakaan itseään.

Öljyn hinnalle oli 1990-luvulla nyrkkisääntö: hinta on 20 dollaria barrelilta. Oli vaikea kuvitella, että hinta nousisi joskus reilusti yli sataan dollariin – tai että se huipun saavutettuaan vielä palaisi muutamiin kymppeihin. Mutta niin vaan hinta romahti ja vieläpä aika nopeasti.

Yhtä lailla tuuli- ja aurinkoenergian tuotantokustannukset ovat muuttuneet. Suunta on ollut voimakkaasti alaspäin. Energia- ja ilmastostrategian perusskenaariossa on lähtöoletuksena, että aurinkosähkön tuotantokustannus on vuonna 2020 yli 100 eur/MWh ja vielä 2030 noin 75 eur/MWh. Dubaissa kuitenkin rakennetaan jo nyt aurinkoenergiaa, jonka tuotantokustannus jää alle 30 eur/MWh.

Tottakai Dubaissa on enemmän aurinkoa kuin täällä pohjolan perukoilla pimeinä talvipäivinä. Aurinko- ja tuulisähkön tuotantoon liittyy myös suurta vaihtelua, joka sotkee sähkömarkkinoita eikä järkevänhintaista, laajan mittakaavan sähkön varastointiratkaisua vielä ole. Ja riittävätkö edes paneeleissa käytettävät harvinaiset maametallit? Näin me usein ajattelemme.

Jos asiantila ei tästä tulevalla vuosikymmenellä muutu, voimme olla tyytyväisiä strategiatyöhömme.

Mutta miten käy energiapoliittisten päätösten, jos perustamme ne liian konservatiivisiin näkemyksiin? Jos öljyn hinta nouseekin taas huippulukemiin, aurinkoenergian hinta jatkaa laskemistaan ja entistä parempia akkuja löytyy entistä halvemmalla? Jos sähkö onkin tulevaisuudessa paljon halvempaa ja henkilöautomme toimivat sähköllä? Tai jos emme edes halua omistaa autojamme ja tavaroitamme, vaan jaamme niitä erilaisten alustojen kautta?

Tämä on aika lailla erilainen maailmankuva kuin strategiatyön perustana käytetty. Mutta oikeastaan kaikki tarvittava teknologia tällaiseenkin maailmaan on jo olemassa. Kyse on pikemminkin hinnoista ja asenteistamme.

Jos perustamme tulevaisuuden energiainvestoinnit vanhojen totuuksien varaan, se voi tulla kalliiksi. Suomen elinkeinorakenne on hyvin energiavaltainen, ja monet tuotteet ja palvelut kilpailevat kansainvälisillä markkinoilla. Jos muualla tuotettu energia on halvempaa, on se kilpailuetu siellä toimiville.

Jotta voimme turvata yritystemme kilpailukyvyn, tarvitsemme edullista ja toimitusvarmaa energiaa. Kun määrittelemme edullisuutta, vertailukohta ei välttämättä olekaan nykyhinta vaan kilpailevien markkinoiden hintataso.

Kun strategiatyön yhteydessä mietitään uusiutuvaa energiaa, on katsottava maailmaa myös aivan eri lähtökohdista kuin mihin olemme perinteisesti tottuneet. Tulevaisuuden uusiutuva energia on paljon muutakin kuin puun polttoa.

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehden Debatti-palstalla 22.8.

Kaupungistuminen on trendi, joka tuo mukanaan monia uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Arvioiden mukaan 66 prosenttia maailman ihmisistä asuu vuoteen 2050 mennessä urbaaneilla alueilla, mikä haastaa esimerkiksi kaupunkien liikennejärjestelyt. Liikenteen merkitys on keskeinen päästöjen vähentämisessä, mutta ratkaisua kaipaavat myös kaupunkien liikenneruuhkat. Kyse on siitä, miten kaupungit pystyvät tarjoamaan mahdollisimman vähäpäästöisen, miellyttävän, vauraan ja turvallisen asumisympäristön. Suomessa…

Kaupungistuminen on trendi, joka tuo mukanaan monia uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Arvioiden mukaan 66 prosenttia maailman ihmisistä asuu vuoteen 2050 mennessä urbaaneilla alueilla, mikä haastaa esimerkiksi kaupunkien liikennejärjestelyt. Liikenteen merkitys on keskeinen päästöjen vähentämisessä, mutta ratkaisua kaipaavat myös kaupunkien liikenneruuhkat.

Kyse on siitä, miten kaupungit pystyvät tarjoamaan mahdollisimman vähäpäästöisen, miellyttävän, vauraan ja turvallisen asumisympäristön. Suomessa kaupungistuminen on toki eri mittakaavassa kuin maailman todellisissa suurkaupungeissa, mutta monesti ratkaisuja voidaan kehittää Suomessa ja tarjota niitä sitten muulle maailmalle.

Myös EU:ssa on ryhdytty selvittämään asiaa. EU:n älykkäät kaupungit -hankkeessa (virallisesti EIPSCC-hanke) on tuotu yhteen erilaisia toimijoita yrityksistä kaupunkien virkamiehiin ja lainsäätäjiin. Merkittäviksi asioiksi ovat nousseet asuminen ja liikenne, niissä käytettävä energia sekä digitalisaation tuoma potentiaali alueiden ja toimintojen kehittämisessä. Erityisesti on tarkasteltava näiden toimialojen rajapintoja.

Tarve yhteistyöhön näkyy niinkin yksinkertaisessa asiassa kuin kaupunkilaisten käyttöön suunnitelluissa joukkoliikennesovelluksissa, joilla voi valita sopivimman reitin tai yhdistelmän erilaisia liikennemuotoja. Jotta kattava palvelu on mahdollista toteuttaa, eri yhtiöiden aikataulu- ja reittitiedot pitää pystyä tuomaan yhteen.

Liikenteen joustavoittamisessa tarvitaan reaaliaikaista tietoa myös liikenneruuhkista. Jotta tällaista palvelua voidaan tarjota, tulisi tietää, missä ihmiset ja autot kulloinkin liikkuvat. Eikä tiedonkeruusta tai sen hyödyntämisestä saa tietenkään syntyä ongelmaa ihmisten yksityisyydelle!

Suomessa harppauksia

Suomessa on otettu suuria harppauksia kaupunkiliikenteen sujuvuuden parantamisessa. Suomalaisilla yrityksillä on paljon osaamista esimerkiksi digitalisaatiossa, sensoriteknologiassa ja vaihtoehtoisissa energiamuodoissa. Lisää kiinnostavia ratkaisuja on muhimassa.

Monen esteen yli on jo päästy, sellaista kuhinaa kuuluu esimerkiksi Enevon, Maas Globalin ja Tuupin ympäriltä. Myös moni suurempi yritys, kuten Fortum ja Tieto, kehittävät ratkaisuja kaupunkien ja kaupunkilaisten iloksi.

Lainsäädännön tulee kehittyä ajan mukana, jotta jäykät vaatimukset eivät tarpeettomasti rajoita tai hidasta uudenlaisten ratkaisujen käyttöönottoa. Yrityksille kaupungistuminen tarjoaakin lukemattomia mahdollisuuksia, kunhan opitaan tekemään yhteistyötä kaupunkien kanssa ja kuuntelemaan asiakkaiden toivomuksia. Mikään ei ole niin turhaa kuin ratkaisu, jota kukaan ei halua käyttää.

Lue lisää:

• Smart cities info day (23.9.2016)
• Smart cities (komission sivut)
• Salla Ahosen blogikirjoitukset Voiko sähkön tuotantotapa ratkaista datakeskuksen sijainnin? ja Liikenteen digipalvelut – bitteinä perille

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian valmistelussa on tärkeää katsoa myös Suomen ulkopuolelle ja tunnistaa mahdollisuudet kestävän kasvun luomiseksi.

Olemme viimeisten viikkojen aikana käyneet tässä blogisarjassa läpi ajatuksiamme energia- ja ilmastopolitiikasta, ja on tullut aika summata näkemyksemme.

Mielestämme energia- ja ilmastopolitiikassa kannattaa ottaa Suomea laajempi tarkastelukulma ja miettiä, mitä suomalaisyritykset voisivat tehdä globaalin ilmasto-ongelman ratkaisemiseksi. Sen lisäksi, että vähennämme päästöjä kotimaassa, voimme kehittää vientimarkkinoille uusia puhtaita ratkaisuja, joiden avulla päästöjä voidaan vähentää myös maamme rajojen ulkopuolella. Oman hiilijalanjälkemme pienentämisen rinnalla katseet tulee siis kääntää positiiviseen hiilikädenjälkeen ja sen kasvattamiseen. Näin Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija ilmastomuutoksen hillitsemisessä.

Maailmalle tähdättäessä tarvitaan maailmanluokan kilpailukykyä. Tällöin pelkkä kustannuskilpailukyky ei riitä. Tarvitaan myös yritysten ja ihmisten innovaatiokyvykkyyttä, jonka avulla pystytään kehittämään ylivoimaisia tuotteita ja palveluita kasvaville kansainvälisille cleantech-markkinoille. Vieläpä sellaisia tuotteita, joita markkinoilla halutaan ja joista ollaan valmiita maksamaan. Se, mikä näyttää helpolta ja toimivalta ratkaisulta kotimaassa, ei välttämättä ole sitä kasvavilla kansainvälisillä cleantech-markkinoilla. Nyt meidän olisi sovellettava vahvaa digiosaamistamme energian- ja materiaalinkäytön sekä liikenteen tehostamiseen, ja onnistuttava luomaan sen pohjalta uusia kansainvälisiä menestystarinoita. Mutta kuinka tämä sitten tehdään?

Ensinnäkin olisi hyväksyttävä, että maailma muuttuu. Vaikka muutos saattaa vaikuttaa uhkaavalta ja pelottavalta, on siinä aina myös mahdollisuus uuden luomiseen. Jos mikään ei muutu, ei tarvitse myöskään muuttaa omaa toimintaa tai keksiä mitään uutta. Sen sijaan, jos onnistuu olemaan maailmanlaajuisten trendien – ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen ja digitalisaation – mukanaan tuomassa muutoksessa etulinjassa, on olemassa kaikki edellytykset merkittävän uuden liiketoiminnan synnyttämiselle.

Toisekseen pitkäjänteisellä politiikalla olisi tehtävä kotimarkkinoista ponnahduslauta maailman markkinoille. Kotikentällä tapahtuvaan innovaatiotoimintaan on panostettava aikaisempaa enemmän. Erityisesti kokeiluihin ja demoihin on satsattava, jotta saadaan kotimaisia referenssejä, joiden avulla myös vientimahdollisuudet aukeavat. Myös tuotteistaminen, myynti ja markkinointi, samoin kuin laajempien kokonaisuuksien kehittäminen yhteistyössä eri toimijoiden välillä on ratkaisevan tärkeää. Näin saisimme kasvatettua positiivisesta hiilikädenjäljestämme mahdollisimman suuren.

EK:n pääviestit kansallisen energia- ja ilmastostrategian valmisteluun:

• Energia- ja ilmastopolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja kilpailukykyä edistävää, jotta yritykset voivat suunnata liiketoimintaansa ja tehdä kauaskantoisia investointeja.
• Hiilipäästöjen hinnoittelun tulisi olla kansainvälistä ja EU:n päästökaupan kanssa päällekkäisiä ohjauskeinoja tulee välttää.
• Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimivuus on varmistettava, jotta riittävä tehon ja energian saanti voidaan turvata kaikissa olosuhteissa.
• Uusiutuvaa energiaa on edistettävä teknologianeutraalisti, markkinaehtoisesti ja kansantalouden kokonaisedun mukaisesti. Mahdolliset tuet tulisi kohdistaa ei-kypsille teknologioille.
• Energiatehokkuustoimien mahdollisuudet tulisi hyödyntää nykyistäkin paremmin, ja näin synnyttää kilpailuetua suomalaisyrityksille.
• Luodaan cleantech-ratkaisujen kehittämiselle ja viennille parhaat edellytykset ja kannustimet. T&k-toimintaan sekä demohankkeisiin tarvitaan kotimarkkinoilla vahvoja lisäpanostuksia.

Lue tarkemmin EK:n näkemyksistä liittyen kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan.

Lue myös blogisarjan aiemmat kirjoitukset:

–  Sari Siitonen: Huomio hiilijalanjäljestä hiilikädenjälkeen.
–  Mikael Ohlström: Energiapäätöksiin tarvitaan pitkää sihtiä ja isoa kuvaa.
–  Kati Ruohomäki: Päästökaupassa minimoitava päästöjen ja teollisuuden siirtymisestä Euroopan ulkopuolelle
–  Mikael Ohlström: Huomio tehon riittävyyteen sähkömarkkinoilla
–  Mikael Ohlström: Tarvitseeko uusiutuvaa energiaa enää tukea?
–  Kati Ruohomäki: Suomi Euroopan kärkeen energiatehokkuustoimissa
– Tuuli Mäkelä: Avautumassa megaluokan cleantech-mahdollisuus – tartutaan siihen!

Eteläranta kympissä otetaan loikka ympäristön puolesta, kun tiloja aletaan viilentää kaukojäähdytyksellä. Hiilijalanjälkeä pienentävä ratkaisu toimii myös näyteikkunana suomalaiselle huippuosaamiselle.

Ohikulkijalta ei ole voinut jäädä huomaamatta, että julkisivuremontti Palacen talossa on päässyt täyteen vauhtiin. Paitsi seinät ja ikkunat, rakennuksessa uusitaan myös muun muassa raitisilmakanava.

Toukokuun aikana tilojen viilentämisessä otetaan käyttöön ympäristöystävällinen kaukojäähdytys, jonka liittymätyöt saatiin valmiiksi huhtikuussa. Jäähdytyksen tuottaa Helen Oy.

Tähän saakka Palacen jäähdytys on tuotettu kiinteistön omilla lauhduttimilla, jotka ovat katolla sijaitsevia valtavia ”jääkaappeja”.

– Niiden käyttöikä on lähenemässä loppua ja ne olisi pitänyt uusia joka tapauksessa. Sen vuoksi nyt oli hyvä hetki siirtyä kaukojäähdytykseen, kiinteistön omistavan Teollisuuskeskus Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Järvensivu perustelee.

Julkisivuremontissa talon raitisilmakanava käännetään katolle päin, kun se nykyisellään johtaa Pohjoiselle Makasiinikadulle ulottuvalle huoltopihalle.

– Vanhat lauhduttimet puretaan pois, mikä vähentää melua ja siistii myös rakennuksen kattosiluettia. Kaukojäähdytys on vaivatonta ja käyttövarmaa, Kimmo Järvensivu sanoo.

Hiilijalanjälki pienemmäksi, parempaa energiatehokkuutta

Isossa kuvassa kaukojäähdytyksessä on paljon järkeä ympäristön kannalta: ympäristön kuormitus ja hiilijalanjälki pienenevät huomattavasti.

Kaukojäähdytysjärjestelmä on erittäin energia- ja resurssitehokas, sillä se kytkeytyy yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon. Helen siirtää putkia pitkin kylmän veden jäähdyttämään kiinteistöjen ilmastointia. Palaavan veden lämpö otetaan talteen, vesi jäähdytetään uudelleen ja lähetetään taas viilentämään kiinteistöjä.

Järjestelmä kerää talteen kiinteistöihin syntyneen lämmön ja jatkojalostaa sen kaukolämmöksi. Näin päästään erittäin korkeisiin kokonaishyötysuhteisiin ja voimalaitoksissa käytettävää polttoainetta säästyy verrattuna siihen, että kaikki energia – sähkö, lämpö ja jäähdytys – tuotettaisiin erillisesti.

Lisäksi kaukojäähdytyksen tuotanto tasoittaa talvi- ja kesäajan vaihtelua ja mahdollistaa energiatehokkaan yhteistuotannon myös kesäaikana.

EK sitoutuu uusiin kestävän kehityksen toimiin

EK on mukana Kestävän kehityksen toimikunnan yhteiskuntasitoumus-kampanjassa ja antanut siten oman toimeenpanositoumuksensa. Se valmisteltiin yhdessä Teknologiateollisuuden, Palvelualojen työnantajat PALTAn ja Kaupan liiton kanssa.

Sitoumus käsittää toimia, jotka lisäävät kiinteistön energiatehokkuutta, vähentävät hiilidioksidipäästöjä sekä parantavat toimistotyöskentelyn ympäristövaikutuksia ja henkilöstön hyvinvointia.

Teollisuuskeskus-kiinteistössä keskeisenä tavoitteena on lisätä energiatehokkuutta sekä yritysten cleantech-ratkaisujen hyödyntämistä.

– Kaukojäähdytyksen käyttöönotto pienentää hiilijalanjälkeämme ja toimii näyteikkunana suomalaiselle huippuosaamiselle, asiantuntija Tuuli Mäkelä kehaisee.

– Viemällä tätä ja muuta cleantech-osaamistamme muunkin maailman käyttöön pystymme puolestamme kasvattamaan positiivista hiilikädenjälkeämme eli vähentämään päästöjä maailmanlaajuisesti.

Lue lisää: EK:n blogisarja energia- ja ilmastotavoitteista  

Julkiset tuet tulisi EK:n mukaan kohdentaa esimerkiksi liikenteeseen, jotta Suomi selviäisi EU:n tulevista tiukoista päästövähennysvelvoitteista. Kypsien sähköntuotantomuotojen sijaan tulisi tukea uusia teknologioita, demoja ja pilotteja.

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian valmistelu otti askeleen eteenpäin, kun työ- ja elinkeinoministeriö julkisti tänään uusiutuvan energian tukimalleja pohtineen työryhmän raportin. Nyt on harkittava huolella, kuinka Suomen rajalliset julkiset tukieurot käytetään viisaimmin, korostaa EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström:

– On odotettavissa, että Suomelle osoitetaan hyvinkin tiukat päästövähennysvelvoitteet, kun EU määrittelee pian jäsenmaakohtaisia ilmastotavoitteita päästökaupan ulkopuolisille aloille. Tällöin esimerkiksi liikennepäästöjen vähentämisestä aiheutuu huomattavia lisäkustannuksia, jotka heijastuvat laajasti Suomen kansantalouteen niin kotimaassa kuin viennissä. Kansalliset tuet tulisi siis kohdentaa niille aloille, missä meillä on suorat kansalliset päästövelvoitteet.

Uusiutuvan energian nykyisen tukijärjestelmän eli syöttötariffien arvioidaan aiheuttavan voimassaoloaikanaan jopa 3,5 miljardin euron kokonaiskustannukset. Tämän päälle ei ole varaa rakentaa enää uutta tukijärjestelmää.

Kansallisten energiatukien haasteena on muutoinkin se, että ne ovat ns. päällekkäistä ohjausta suhteessa EU:n päästökauppaan. Näin ne vesittävät päästökaupan ohjausvaikutusta pitämällä päästöoikeuksien hinnan alhaisena. Tämän valossa ideaaliratkaisu niin Suomelle kuin koko EU:lle olisikin ns. nollaratkaisu, joka jäi tämänpäiväisestä työryhmäraportista puuttumaan. Nollaratkaisussa uusiutuvaa energiaa edistettäisiin puhtaasti päästökaupan keinoin, ei kansallisin järjestelmin, Ohlström perustelee.

Johtoajatuksena tulisi EK:n mukaan olla se, että uusiutuvaa energiaa edistetään mahdollisimman teknologianeutraalisti, markkinaehtoisesti ja kansantalouden kokonaisedun mukaisesti.

– Jos kansallisia tukia ylipäätään käytetään, ne tulisi kohdistaa ei-kypsille teknologioille. Energia-alan paljon kaivattua kokeilukulttuuria olisikin se, että tuetaan demonstraatioita ja pilotteja liittyen esimerkiksi uusiin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen.

Pilottien ja demojen kautta pystyisimme myös vauhdittamaan suomalaisen cleantechin kypsymistä vientimarkkinoille, sanoo EK:n johtaja Sari Siitonen:

– Suomen kannattaa kääntää katseet maailmalle ja tavoitella ns. positiivista hiilikädenjälkeä. Hiilikädenjälki kuvaa ilmastotekojemme globaalia vaikuttavuutta – eli kaikkea sitä hyvää, mitä voimme päästöjen vähentämiseksi tehdä myös omien rajojemme ulkopuolella. Kun panostamme vähähiilisen osaamisen vientiin, meidän on mahdollista moninkertaistaa Suomen positiiviset ilmastovaikutukset verrattuna siihen, että toimenpiteet kohdistuisivat vain kotimaahan.

Tutustu TEM-työryhmän raporttiin: Uusiutuvan energian tukijärjestelmien kehittämistyöryhmän loppuraportti.

Miten yritys voi kehittää omaa toimintaansa vähähiiliseksi? Entä miten vähähiilisyydestä synnytetään uutta liiketoimintaa? Näihin kysymyksiin saa nyt kouriintuntuvia neuvoja, kun Sitra julkaisi yrityksille työkalupakin vähähiilisen liiketoiminnan kehittämisestä.

Pakin saa käyttöönsä tästä linkistä: Hiilineutraali työkalupakki.

Yritykset ovat ratkaisevassa roolissa uusien vähähiilisten innovaatioiden synnyttämisessä. Toisaalta tulevaisuudessa pärjäävät parhaiten yritykset, jotka lähtevät ajoissa muuttamaan liiketoimintaansa vähähiiliseen suuntaan. Tästä syystä Sitra ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat liikkeellä. Tavoitteena on antaa vinkkejä liiketoiminnan kehittämisestä ja toisaalta kertoa yritysesimerkkien avulla onnistumisista.

Mitä taustalla?

Jotta maapallon lämpeneminen voidaan rajoittaa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti selvästi alle kahteen asteeseen, koko yhteiskunnan on muututtava vähähiilisemmäksi. Tämä edellyttää monenlaisia puhtaita ratkaisuja ja uusia liiketoimintakonsepteja, joita tarvitaan entistä enemmän ja nopeammassa tahdissa.

Kansainvälisen cleantech-markkinan suuruudeksi on arvioitu 6 000 miljardia euroa  vuoteen 2050 mennessä. Tämä on myös suomalaisille yrityksille valtava mahdollisuus.

Yritykset ovat ratkaisevassa roolissa uusien vähähiilisten innovaatioiden synnyttämisessä. Yritykset voivat kehittää ratkaisuja, joilla on mahdollista vähentää energian ja materiaalien käyttöä ja pienentää päästöjä. Kun vielä onnistumme tuotteistamaan ratkaisut, ovat kasvavat markkinat ulottuvillamme. Puhtaan teknologian ja uusien palveluiden avulla voidaan samalla parantaa ympäristön tilaa, kansalaisten elämänlaatua ja saada aikaan myönteisiä talousvaikutuksia.

Yritysten ei kannata odottaa. Tulevaisuuden kilpailussa pärjäävät parhaiten yritykset, jotka lähtevät ajoissa muuttamaan liiketoimintaansa vähähiiliseen suuntaan. Muutos ei tapahdu sormia napsauttamalla vaan vaatii pitkäjänteistä työtä.

Mitä tarvitaan?

Aivan ensimmäiseksi yrityksen on hyväksyttävä toimintaympäristön muuttuminen ja lähdettävä miettimään sen tarjoamia uusia mahdollisuuksia.

Vähähiilisyydelle on myös annettava sille kuuluva painoarvo: vähähiiliseen liiketoimintaan siirtyminen on nostettava osaksi yrityksen strategiaa. Myös johtamista on kehitettävä tavoitteen mukaisesti.

Muutoksen ”päästötehokkuutta” voidaan mitata hiilikädenjäljen avulla. Mitä enemmän yrityksen tarjoamien ratkaisujen avulla onnistutaan vähentämään päästöjä, sitä suuremmaksi yrityksen positiivinen hiilikädenjälki kasvaa.

Innostu esimerkeistä

Kuvaamme neljän seuraavan viikon aikana Sitran kokoamien esimerkkien avulla, kuinka yritykset voivat lähteä muuttamaan omaa liiketoimintaansa vähähiilisempään suuntaan.

Keskitymme juttusarjassa neljään teemaan:

• Viikko 23: Uudet liiketoimintamahdollisuudet
• Viikko 24: Strategia
• Viikko 25: Johtaminen ja yrityskulttuuri
• Viikko 26: Päästötehokkuus ja hiilikädenjälki

Ensi viikon torstaina kerromme, millaisilla ratkaisuilla ja liiketoimintakonsepteilla Valtavalo, Eniram ja Are auttavat säästämään energiaa ja hillitsemään ilmastonmuutosta.

Ensi vuoden alusta käynnistyy uusi Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen kausi, joka kattaa vuodet 2017–2025. Uudelle kaudelle on mahdollista liittyä mukaan jo nyt.

HUOM! Juttua päivitetty 31.8. Katso sininen teksti jutun lopussa! // Suomessa on saatu jo pitkältä ajalta hyviä kokemuksia energiankäytön tehostamisesta vapaaehtoisin keinoin. Olemme yksi harvoja Euroopan maita, joissa vapaaehtoisten energiansäästösopimusten konsepti toimii ja tuottaa tulosta.

Energiatehokkuustoimia aktiivisesti toteuttaneiden yritysten ja kuntien ansiosta vuoden 2015 alussa energiaa säästyi vuositasolla yli 600 000 omakotitalon vuosittaisen energiankäytön verran. Vastaavasti hiilidioksidipäästöt vähenivät yli 3,5 miljoonaa tonnia.

Vuoden 2017 alusta käynnistyy uusi energiatehokkuussopimuskausi, joka kattaa vuodet 2017–2025. Yritys, tule mukaan jatkamaan tätä tuloksellista työtä!

Uuteen sopimuskauteen on jo sitoutunut laaja joukko toimialoja. Mukana ovat Elintarviketeollisuus ry, Energiateollisuus ry, Kaupan liitto ry, Kemianteollisuus ry, Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Metsäteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry ja EK.

Sopimuksen toimeenpanosta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Energiavirasto yhteistyökumppaninaan Motiva.

Virallisesti elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus allekirjoitetaan ensi syksynä 14.10.2016. Allekirjoittajia ovat TEM, Energiavirasto, EK sekä mukana olevat toimialaliitot. Sen jälkeen yritysten on mahdollista liittyä mukaan sopimukseen.

Jos yritys kuitenkin haluaa liittyä mukaan etujoukoissa eli jo yhteisessä allekirjoitustilaisuudessa 14.10.2016, se on mahdollista.

Liittymisasiakirja on silloin toimitettava kahtena kappaleena asianmukaisesti täytettynä ja allekirjoitettuna liittymisasiakirjassa ilmoitettuun osoitteeseen 16.9.2016 mennessä. Näin jää myös tarvittaessa aikaa tarkentaa tietoja ennen allekirjoitustilaisuutta.

Yritysten velvoitteet (mm. tavoitteen asettaminen ja raportointivelvoite) ja kannustimet (mm. mahdollisuudet energiatukiin) pysyvät uudella sopimuskaudella pääosin ennallaan. Sopimukset, toimenpideohjelmat ja sähköisesti täytettävät liittymisdokumentit löytyvät uuden sopimuskauden 2017–2025 nettisivuilta > liittymisdokumentit 

Liittymisohjeet:

1. Yritys tutustuu Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen, oman alansa toimenpideohjelmaan ja liittymisdokumenttiin (sis. yrityksen liittymisasiakirjan + liittymistiedot).
   > Liittymisdokumentit > Kategoria: Liittymisdokumentit
   HUOM! Energiatehokkuussopimukset sekä niihin liittyvät toimenpideohjelmat kaudelle 2017–2025 on varustettu Final Draft -merkinnällä, kunnes sopimukset allekirjoitetaan 14.10.2016. Liittymislomake on kuitenkin jo lopullinen ja täytettävissä.
2. Liittyjä kerää ja täyttää sopimus- ja toimenpidealuekohtaisessa liittymisdokumentissa edellytetyt tiedot, jotka sisältävät myös sopimuksen mukaisen liittyjäkohtaisen ohjeellisen energiansäästötavoitteen.
3. Yritys toimittaa allekirjoitetun ja asianmukaisesti täytetyn liittymisdokumentin kahtena kappaleena toimialaliitolle liittymisasiakirjassa mainittuun osoitteeseen.
4. Yrityksen liittymisdokumentti tarkastetaan toimialaliitossa.
5. Yritys liitetään energiatehokkuussopimukseen, kun toimialaliitto on todennut allekirjoitetun liittymisasiakirjan ja liittymistiedot asianmukaisiksi, allekirjoittanut sen omalta osaltaan ja toimittanut siitä jäljennöksen Motivaan merkittäväksi liittymisrekisteriin.

• Katso diasarja energiatehokkuussopimuskaudesta 2017–2025 (pdf)

Tavoitteena on, että energiatehokkuussopimuksilla voidaan kattaa yli puolet EU:n energiatehokkuusdirektiivissä Suomelle asetetusta sitovasta energiansäästötavoitteesta. Sopimukset ovat myös tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja konkreettinen väline ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.

* * * * * * * * * * * *

Uudesta, vuoden 2017 alusta alkavasta energiatehokkuuden sopimuskaudesta on kyselty vilkkaasti EK:n jäsenliitojen yhdyshenkilöiltä. Nopeimmat yritykset ovat jo ehtineet lähettää liittymislomakkeitakin, mm.

• Sucros-konserni ja Paroc Oy energiavaltaiseen teollisuuden ohjelmaan,
• Rakennusbetoni- ja elementti Oy Hollolasta yleisen teollisuuden ohjelmaan,
• Metso Oyj teknologiateollisuuden ohjelmaan,
• Porin prosessivoima Oy energiantuotannon ohjelmaan sekä
• Hotelliyhtymä Oy Helka, Kuntoranta Oy Varkaudesta ja kylpylähotellit Päiväkumpu Oy, Rauhalahti Oy ja Saarijärvi Oy matkailu- ja ravintola-alan ohjelmaan.

Perjantaina 14.10. pidettävässä allekirjoittamistilaisuudessa nostetaan esille siihen menneessä liittyneitä yrityksiä, siksi nyt kannattaa edetä ripeästi!

Uusiutuvan energian osuus nousee Suomessa jo 47 prosenttiin nykyisillä politiikkatoimilla. Tämä käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön keskiviikkona julkistamasta perusskenaariosta, joka liittyy hallituksen energia- ja ilmastostrategian valmisteluun. 

–Perusskenaarion tulos on ilahduttava. Se viestii myös siitä, että Sipilän hallituksen kunnianhimoinen tavoite nostaa uusiutuvan energian osuus yli puoleen kaikesta käytetystä energiasta vuoteen 2030 mennessä voidaan saavuttaa markkinaehtoisesti, so. ilman uusia tukijärjestelmiä sähkön ja lämmön tuotantoon, arvioi johtava asiantuntija Mikael Ohlström EK:sta.

–Jos hallituksen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan lisätoimia, uusiutuvaa energiaa voidaan parhaiten edistää tuotantotukien sijasta uusien teknologioiden investointi- ja demonstraatiotuilla. Tuet pitäisi kohdistaa vain ei-kypsille teknologioille.

Perusskenaario vahvisti Energiaviraston aiemman tiedon, jonka mukaan uusiutuvan energian osuus Suomen energian loppukulutuksesta on jo nyt ylittänyt EU:n asettaman velvoitteen. Uusiutuvien energiamuotojen osuus on 39,5 prosenttia, kun EU:n tavoite vuoteen 2020 mennessä on Suomelle 38 prosenttia.

Tänään julkistetussa skenaariossa tarkennetaan myös hallituksen tavoitetta liikenteessä käytettävistä uusiutuvista energialähteistä. Niihin lasketaan mukaan paitsi biopolttoaineet (ml. biokaasu) myös uusiutuvasti tuotettu sähkö ja vety.

Päästöjen vähentämisessä tieliikenteellä on keskeinen asema, ja liikenteessä tarvitaan vielä lisäkeinoja. Liikenteen osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes.

Hallitus linjaa toimia syksyllä

Maan hallitus linjaa syksyllä, mitä lisätoimia Suomessa tarvitaan kansallisten ja EU:sta vielä kesän aikana tulevien uusien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuolloin julkistetaan erilaisten lisätoimenpiteiden vaihtoehdot (ns. politiikkaskenaario) sekä laskelma siitä, miten voitaisiin päästä kokonaan uusiutuvaan energiaan perustuvaan järjestelmään vuonna 2050.

Politiikkaskenaariossa katsotaan paitsi EU:sta tulevia päästövähennysvelvoitteita myös hallitusohjelmaa, jonka mukaan uusiutuvaa energian lisätään yli puoleen kaikesta energian loppukulutuksesta, kotimaisen energian osuutta kasvatetaan 55 prosenttiin, kivihiilen käyttö lopetetaan ja öljyn kotimainen käyttö puolitetaan.

–Strategiassa tulisi tarkastella myös energiahuoltovarmuutta ja sähkön toimitusvarmuutta. Suomi on ollut jo nyt tuontisähkön varassa, joten sähkön varmaan saatavuuteen tulee kiinnittää vakavaa huomiota.  Sähköä on saatava häiriöttömästi kaikissa tilanteissa eli tarvitaan riittävästi myös vara- ja säätövoimaa tasaamaan esimerkiksi tuulivoiman tuotantovaihtelua, tähdentää Ohlström.

Millä tavoin ilmastonmuutoksen torjunta voidaan kääntää yrityksissä menestystekijäksi? Ottamalla vähähiilisyys keskeiseksi ohjenuoraksi strategiatyöhön.

On ennustettu, että globaalin puhtaan teknologian markkina kasvaa jopa 1 300 miljardiin euroon jo vuoteen 2020 mennessä. Tuosta kakusta riittää myös suomalaisille osaaville yrityksille.

Olennaista on, että yritykset peilaavat megatrendejä liiketoimintaansa ja tunnistavat niistä itselleen uudet strategiset mahdollisuudet.

Tarttumapintaa löytyy kaikilta toimialoilta. Yrityksen cleantech-ratkaisu voi sellaisenaan auttaa asiakasta vähentämään päästöjään tai se voi olla välttämätön osa vähähiilistä innovaatiota.

Oman tontin pitää luonnollisesti olla kunnossa. Yritysten on tunnistettava myös oman toimintansa ilmastovaikutukset ja -riskit, jotta uskottava cleantech-liiketoiminta on tänä päivänä mahdollista.

Sitran hiilineutraali työkalupakki tarjoaa vinkkejä keinoista linkittää hiilineutraalisuus yrityksen strategiaan. Cleantech-ratkaisujen brändäykseen, kansainväliseen markkinointiin ja maailmanvalloitukseen tarjoaa apua myös Cleantech Finland -verkosto. Tutustu toimintaan ja liity mukaan täältä.

Gasum siirtyy vähähiiliseen yhteiskuntaan vaiheittain

Gasumin strategiassa kaasu toimii pitkällä aikavälillä siltana vähähiiliseen yhteiskuntaan. Samalla Gasum panostaa myös entistä enemmän vähäpäästöisiin tai kokonaan päästöttömiin vaihtoehtoihin. Viime vuosina Gasum on tehnyt strategisen suunnanmuutoksen ja on siirtänyt toimintansa painopistettä biokaasuun ja nesteytettyyn maakaasuun eli LNG:hen.

Ilmarinen kohdentaa sijoituksiaan vähähiiliseen liiketoimintaan

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on integroinut ympäristön, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallinnon näkökulmat osaksi sijoitusstrategiaansa.

Sijoittajat välttävät yhtiöitä, joiden hallussa on paljon hyödyntämättömiä fossiilisia energiavarantoja. Vastaavasti salkunhoitajat etsivät sijoituskohteita yrityksistä, joiden tuotteet tai palvelut edistävät ilmastonmuutoksen torjuntaa. Potentiaalisia kohteita haetaan esimerkiksi uusiutuviin energiamuotoihin tai energiatehokkuuden parantamiseen keskittyvistä yrityksistä.

Lue lisää:

• Gasum rakentaa tulevaisuutta biokaasulle
• Ilmarinen keventää sijoitussalkkunsa hiilijalanjälkeä

Liikenteen kuljetuskustannukset nousevat Suomessa tuntuvasti, jos komission esitys päästöjen vähentämisestä toteutuu. Euroopan komissio esitti keskiviikkona, että Suomen tulee vähentää ei-päästökauppasektorin päästöjä peräti 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoite lähes 2,5-kertaistuu nykyisestä 2020-tavoitteesta, ja paineet kohdistuvat erityisesti liikenteeseen.

Suomen päästövähennystavoite on kirjattu ns. taakanjakoesitykseen, joka on osa komission kesäpakettia. Kyse on siitä, kuinka ei-päästökauppasektorin EU-tasoinen vähennystavoite (30 %) jaetaan eri maiden kesken. Ei-päästökauppasektoriin kuuluvat liikenne, maatalous, talokohtainen lämmitys, jätehuolto ja eräät teollisuuskaasut.

– Suomen päästövähennystavoite nousee siis nykyisestä 16 prosentista 39 prosenttiin seuraavalla vuoteen 2030 ulottuvalla kaudella. Esimerkiksi VATT ja VTT ovat arvioineet, että tällainen tavoite tarkoittaa merkittävää nousua myös kuljetuskustannuksiin, sanoo johtava asiantuntija Tiina Haapasalo EK:sta.

Päätökset vaikuttavat kaikkiin kuljetuksia käyttäviin yrityksiin, myös päästökaupan piirissä oleviin. Samoin matkailu voi kärsiä liikennekulujen kasvusta. Sen vuoksi jokainen prosenttiyksikkö on tärkeä.

Jokainen kivi käännettävä vielä

Suomen on haettava kaikin keinoin oikeudenmukaisempaa ratkaisua, sillä kuljetuskustannukset ovat suomalaisille yrityksille muutenkin suuri kuluerä.

Maakohtaiset tavoitteet jaettiin sen perusteella, mikä on jäsenmaan bruttokansantuote asukasta kohden. Siksi Ruotsi ja Suomi sekä niiden perässä EU:n suuret kansantaloudet ovat saamassa kovimmat velvoitteet.

– Aiempiin päätöksiin on kirjattu, että korkean BKT-tason maat voivat saada helpotusta, jos tavoitteen saavuttaminen tulee hyvin kalliiksi tai jos maalla on hyvät näytöt päästöjen aiemmasta vähentämisestä. Suomi voikin saada velvoitteestaan muutaman prosenttiyksikön vähennyksen ostamalla päästöoikeuksia päästökaupasta ja siirtämällä ne ei-päästökauppasektorin hyväksi sekä kasvattamalla hiilinieluja maankäytön muutoksilla. Tämä vaatii kuitenkin kovasti työtä jatkoneuvotteluissa, muistuttaa asiantuntija Mikael Ohlström EK:sta.

Jokainen jäsenmaa saa päättää itse, millaisia keinoja käyttää päästöjen vähentämiseen. Liikenteen päästöjen vähentäminen on juuri nyt myös Suomen hallituksen agendalla, kun se valmistelee kansallista energia- ja ilmastostrategiaa sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa.

– On tärkeää, että niin EU:sta tuleviin tavoitteisiin kuin kansallisiin tavoitteisiin pyritään mahdollisimman markkinaehtoisesti ilman päällekkäisiä tukijärjestelmiä. Ohjauskeinoja valittaessa on samalla huolehdittava suomalaisten yritysten kilpailukyvystä, Ohlström tähdentää.

Komissio julkisti keskiviikkona esitykset paitsi ei-päästökauppasektorin taakanjaosta myös liikenteen vähähiilisyyttä koskevasta tiedonannosta, maankäytön ja metsätalouden roolista päästövähennyksissä vuoteen 2030 mennessä sekä Pariisin ilmastosopimuksen ratifioinnista.

 Lue lisää:

• Muistio taakanjaosta (pdf)
• Infografiikkaa: liikenne, energia ja ilmasto (pdf)