Viidessä vuodessa ilmastotyössä on otettu huomattavia edistysaskelia. Trumpin ja pandemian jälkeen tahtia pitää kiihdyttää, kirjoittavat EK:n Matti Kahra ja Sitran Oras Tynkkynen Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 12.12.2020

Pariisin ilmastosopimus oli solmimishetkellään tasan viisi vuotta sitten monella tapaa historiallinen saavutus, osoitus kansainvälisen yhteistyön voimasta. Kaikki maailman maat sitoutuivat ensimmäistä kertaa rajoittamaan päästöjään. Samalla valtiot kiinnittyivät kunnianhimoiseen tavoitteeseen: pitää ilmaston lämpeneminen selvästi alle kahdessa tai jopa vain puolessatoista asteessa.

Sittemmin ilmastopolitiikkaa on koeteltu ankarasti. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump alkoi ajaa maansa ilmastotyötä määrätietoisesti alas ja veti samalla Yhdysvallat pois Pariisin sopimuksesta. Tänä vuonna koronaviruspandemia on runnellut ihmisiä, yrityksiä ja kansantalouksia ennennäkemättömällä tavalla.

Pariisin sopimuksen viisivuotisjuhlia voidaan silti viettää toiveikkaasti. Ilmastopolitiikan mannerlaatat ovat selvästi liikkuneet, ja ilmastotoimien takana on koko ajan laajempi rintama.

Aiemmin ilmastoneuvotteluissa näkynyt syvä jako teollisuus- ja kehitysmaiden välillä on lieventynyt, eikä ilmastoimien taakanjaosta enää kiistellä tällä akselilla entiseen tapaan.

Muu maailma ei lamaantunut, vaikka Yhdysvallat jäi pois kansainvälisestä ilmastoyhteistyöstä. Päinvastoin, Euroopan unioni otti johtajuuden itselleen. Syyskuussa Kiina, maailman suurin saastuttaja, kohahdutti ilmoittamalla ennennäkemättömän suuresta päästövähennystavoitteesta: Kiina aikoo hiilineutraaliksi vuoteen 2060 mennessä.

Jo tähän mennessä hiilineutraaliuteen ovat EU:n ja Kiinan ohella sitoutuneet muun muassa Japani, Etelä-Korea ja Etelä-Afrikka. Ensi vuonna Yhdysvaltojen odotetaan uuden presidenttinsä Joe Bidenin johdolla liittyvän joukkoon. Valtiot kilpailevat ilmastotoimissa keskenään teknologisen ja taloudellisen edelläkävijän paikasta.

Valtiot eivät enää istu neuvottelupöydissä yksin. Viiden viime vuoden aikana tuhannet kaupungit, osavaltiot, yritykset ja sijoittajat ympäri maailmaa ovat oma-aloitteisesti kirittäneet valtioita vahvempiin toimiin.

Esimerkiksi maastopalojen ja ankarien helteiden runtelemassa Australiassa maan kaikki alueet ovat jo asettaneet hiilineutraaliustavoitteen, vaikka Australian hallitus haraa yhä vastaan.

Puhtaan teknologian kustannukset ovat romahtaneet. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan aurinkoenergia on jo halvin sähköntuotantomuoto koko ihmiskunnan historiassa.

Sähköautot ja lämpöpumput ovat yhä useammalle kuluttajalle paitsi vähäpäästöinen myös edullinen valinta. Teollisuuden vetyteknologiassa ja kasviperäisessä proteiinintuotannossa kustannukset ovat selvästi pienenemässä. Päästöttömät ratkaisut ovat kannattava investointi, hyvää liiketoimintaa ja talouden suurin kasvumahdollisuus.

Valtioiden nykyiset hiilineutraaliustavoitteet voisivat toteutuessaan rajoittaa ilmaston lämpenemisen jo varsin lähelle kahta astetta. Kipeästi kaivatuista hyvistä uutisista huolimatta ilmastokriisiä ei ole silti vielä selätetty.

Kaikki maat on saatava hiilineutraaliustavoitteiden taakse. EU:n pitää taivutella vielä vastahakoisia maita, kuten Venäjää, Brasiliaa ja Australiaa. Suuri osa monien Eurooppaan tulevien tuontituotteiden päästöistä syntyy EU:n ulkopuolella. Esimerkiksi Brasiliassa Amazonin metsäkato on kasvanut huolestuttaviin ennätyksiin.

Pitkän aikavälin tavoitteet tarvitsevat tuekseen välittömiä ja mittavia toimia päästöjen vähentämiseksi tässä ja nyt. Suomenkin pitää jatkaa määrätietoista marssia kohti hiilineutraaliutta. Hyviä eväitä saadaan elinkeinoelämän laatimista hiilineutraaliustiekartoista. Niissä piirretään selkeä kuva vaadittavista investoinneista, osaamistarpeista ja tutkimus- ja kehityspanoksista.

Korona-ajan taantumaan tarjottu elvytys avaa mahdollisuuden kiihdyttää kestävämmän talouden rakentamista ja uusien työpaikkojen luomista. Veronmaksajien eurot on ohjattava tehokkaasti hiilineutraalin kiertotalouden rakentamiseen, ei vanhan talouden pönkittämiseen.

Matti Kahra ja Oras Tynkkynen
Kahra on johtava asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitossa. Tynkkynen on vanhempi neuvonantaja Sitrassa.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 12.12.2020

The post Kahra ja Tynkkynen: Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet tulevat käden ulottuville appeared first on Elinkeinoelämän keskusliitto.

Elinkeinoelämän mielestä on arvokasta, että hallitus haluaa hyödyntää liikennetiekartassaan laajaa keinovalikoimaa. Tavoitteeksi tulee asettaa, että liikenteen päästövähennykset toteutetaan innovatiivisesti ja kustannustehokkaasti.

Hallitus on julkaissut tänään luonnoksen Suomen fossiilittoman liikenteen tiekartaksi. Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Tiina Haapasalo arvioi, että tiekartta avaa yrityksille hyvät ja monipuoliset mahdollisuudet olla toteuttamassa vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitetta.

”Liikenteen päästövähennyksiä haetaan nyt laajalla rintamalla sekä luomalla vaihtoehtoja ja kannusteita niin yrityksille kuin kansalaisille. Tämä lähestymistapa aktivoi yrityksiä kehittämään logistiikka- ja liikennepalveluita kohti yhteistä tavoitetta. Näin pääsemme kääntämään kaikki kivet, joita hiilineutraalin Suomen toteutuminen edellyttää.”

Haapasalon mukaan on myös mielekästä, että hallitus valmistelee toimenpiteitä etappi kerrallaan.

”Laajan kokonaisuuden vaiheistaminen antaa lisäaikaa selvittää kaikki realistiset päästövähennyskeinot. Logistiikkayritykset arvioivat, että esimerkiksi digitalisaatiolla pystytään aikaansaamaan huomattavia päästövähennyksiä seuraavan kymmenen vuoden aikana.”

Tänään hallitus julkaisi ensimmäisen vaiheen toimet, jotka kattavat uusiutuvien ja sähköpolttoaineiden jakelun lisäämistä sekä tukia latausasemille, ajoneuvojen hankintaan ja joukkoliikenteelle. Seuraavassa vaiheessa hallitukselta odotetaan konkreettisempia toimia väyläinfrastruktuurin, digitalisaation, liikennepalvelujen sekä uusiutuvien energialähteiden kehittämiseksi. Kolmannessa vaiheessa pureudutaan verotukseen.

Päästötavoitteisiin ilman veronkorotuksia

EK:n arvion mukaan aivan avainasemassa on päästövähennysten kustannustehokkuus ja vaikutukset kilpailukykyyn, sillä ne määrittävät myöhemmissä vaiheissa vero- ja hinnoittelukeinojen mahdollista käyttöä.

”Päästövähennykset on sekä mahdollista että välttämätöntä toteuttaa ilman veronkorotuksia. Lisäveroilta välttyminen on Suomen kilpailukyvylle ja viennille ydinkysymys. Liikenne on meillä jo ennestään erittäin korkeasti verotettua – esimerkiksi Ruotsissa tieliikenteen verot ovat 40 prosenttia alemmat.”

Liikenne- ja logistiikkapalvelujen tuottajat ja kehittäjät antavat oman parhaan panoksensa ilmastotoimien suunnitteluun ja toteutukseen. Yhteistyö ja dialogi yritysten, järjestöjen ja tutkijoiden, virkamiesten ja poliitikkojen kesken on ollut todella hyvää, Haapasalo kiittää. Näin luodaan yhteistä väylää kohti puhdasta liikennettä Suomessa.

The post EK: Fossiilittoman liikenteen tiekartta oikeilla raiteilla appeared first on Elinkeinoelämän keskusliitto.

EK ja muut ilmastoratkaisuja ajavat järjestöt vetoavat maailman päättäjiin: hiilineutraaliustavoitteiden toteutumista on vauhditettava tehostamalla päästöhinnoittelua. Avainasemassa on EU:n, USA:n, Kiinan ja muiden teollisuusmaiden yhteistyö.

Ilmastopolitiikan näkymät ovat myönteisemmät kuin vuosiin, arvioi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:

”Viime vuosi oli käännekohta: ensimmäistä kertaa kaikki suuret talousmahdit EU, USA ja Kiina ovat sitoutuneet hiilineutraalisuuden tavoitteisiin. Tässä uudessa tilanteessa on varmistettava, että tavoitteiden taakse saadaan myös uskottava ohjaus ja toimeenpano.”

EK on tänään allekirjoittanut kansainvälisen Call on Carbon -vetoomuksen, jonka päämääränä on nopeuttaa ilmastoinvestointeja ja hiilidioksidipäästöjen tehokkaan hinnoittelun käyttöönottoa. CLC:n (Climate Leadership Coalition) ja sen pohjoismaisten kumppaneiden aloitteeseen haetaan mukaan järjestöjä ja toimijoita myös muualta Euroopasta, Kiinasta ja USA:sta.

Suomalainen elinkeinoelämä haluaa olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Samalla on muistettava, että hiilineutraalin talouden rakentamisessa on kyse myös massiivisesta investointihaasteesta, Häkämies korostaa.

”Yritysten suurinvestoinnit edellyttävät hallittua rakennemuutosta ja näkymää tuleville vuosikymmenille. Paras tapa tähän on se, että saastuttamiselle saadaan markkinaehtoisesti muodostuva hintalappu. Tärkeää on myös saada päästöjen hinnoittelujärjestelmä laajennettua kansainvälisesti mahdollisimman kattavaksi”.

”Teollisuuden kannalta vuosi 2050 on vain yhden tai kahden investointisyklin päässä. Siksi sekä investoinneilla että päästöjen hinnoittelulla on kiire. ”

Call on Carbon -hankkeen allekirjoittajat kehottavat valtioita

1. ottamaan käyttöön hiilineutraaliustavoitteita tukevat ja Pariisin sopimuksen mukaiset tehokkaat ja luotettavat päästöjen hinnoittelujärjestelmät, jotka luovat edellytykset kustannustehokkaille investoinneille.
2. yhdenmukaistamaan hiilipäästöjen hinnoittelujärjestelmät eri maiden välillä vakaan ja ennustettavan investointiympäristön aikaansaamiseksi
3. valmistelemaan Pariisin sopimuksen artiklan 6 mukaisesti säännöt kansainväliselle markkinamekanismille, joka tukee kustannustehokkaita torjuntatoimenpiteitä, muodostaa tasavertaisen toimintakentän ja minimoi hiilivuodon edistäen entistä kunnianhimoisempia tavoitteita.

Call on Carbon -hanke on syntynyt suomalaistaustaisen Climate Leadership Coalition -bisnesverkoston sekä ruotsalaisen Haga Initiativen ja norjalaisen Skiftin aloitteesta.

The post EK mukaan Call On Carbon -vetoomukseen: Ilmastopäästöjen hinnoittelussa otettava harppaus eteenpäin appeared first on Elinkeinoelämän keskusliitto.

EU:ssa kiirehditään merkittävää uudistusta, jossa yritystoiminnan rahoitus ja sen ympäristövaikutukset kytketään yhteen. EK vetoaa Suomen hallitukseen: nyt on vaikutettava sen puolesta, että energiankäytön kestävyyttä arvioidaan teknologianeutraalisti eli aitojen ilmastovaikutusten perusteella. Huolena on, että esimerkiksi ydinvoimaa, vesivoimaa ja biomassaa ei kohdella tältä osin oikeudenmukaisesti.

Ns. kestävän rahoituksen taksonomia (luokittelujärjestelmä) on EU:n ilmastopolitiikan keihäänkärkiä. Tavoitteena on sitoa rahoituksen saatavuus ja rahan hinta siihen, millaisia ympäristövaikutuksia kyseisellä investointihankkeella on.

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies alleviivaa, että uudistus on iso harppaus ilmastotavoitteiden toimeenpanossa:

”Rahoituksen kautta saadaan ennennäkemätöntä muskelia, jolla lähivuosikymmenien ilmastotavoitteet voidaan aidosti saavuttaa. On aivan oikein, että vähäpäästöisesti toimivat yritykset voivat saada kilpailuetua saastuttavampiin nähden. Sitä tärkeämpää on määritellä tekniset kriteerit ja pelisäännöt oikein.”

Uudistus halutaan voimaan jo vuoden 2022 alusta. Ensi vaiheessa se vaikuttaa yli 500 henkeä työllistäviin pörssiyhtiöihin, luottolaitoksiin ja vakuutusyhtiöihin, ohjaten niihin kohdistuvia sijoituksia pääomamarkkinoilla. Samaan aikaan valmistellaan uudistusta, joka velvoittaa pankit ja rahoituslaitokset julkistamaan tietoja lainakantojensa ja sijoitustensa kestävyydestä, millä on heijastusvaikutuksia kaikkiin rahoitusta saaviin yhtiöihin – myös pk-yrityksiin. Ennen pitkää yritysten tulee oletettavasti tuottaa taloudellisen tilinpäätöksen rinnalla myös vastuullisuusraportointia.

Avainasemassa kestävyyden määrittely

Komissiolta odotetaan 21.4. ehdotusta yritysten investointikohteiden luokittelujärjestelmästä eli taksonomiasta. Taksonomia on olennainen, sillä juuri sen avulla arvioidaan investointien kestävyyttä ilmastovaikutusten näkökulmasta.

Suomen kannalta huolena on, että vähäpäästöisen teollisuutemme keskeiset energianlähteet – esimerkiksi ydinvoima, vesivoima, biomassa – luokitellaan taksonomian skaalalla vähemmän kestäviksi energiamuodoiksi. Se todennäköisesti johtaisi teollisuusyritystemme energiakustannusten nousuun, minkä lisäksi niiden voisi olla vaikeampaa tai kalliimpaa saada rahoitusta investoinneilleen.

Tämä olisi valtava takaisku kestävälle suomalaiselle teollisuudelle sekä viennille, arvioi Häkämies:

”Suomalaiset yritykset on rankattu monella mittarilla maailman vastuullisimpien joukkoon. Tämän pitäisi heijastua myös niiden sijoittumiseen EU:n kestävyysasteikolla. Muussa tapauksessa uhkana on, että suomalaiset ilmastoinvestoinnit alkavat tyrehtyä. Tällöin ilmastotavoitteet voivat karata entistä kauemmaksi ja siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan vaarantua.”

Komission esitys on nyt annettu ensimmäistä kommentointia varten jäsenmaille ja parlamentille, joiden kannanottoa odotetaan kesään mennessä.

”Olennaista on muistaa koko uudistuksen perimmäinen tavoite: ilmastopäästöjen vähentäminen. Nyt on Suomen paikka vaikuttaa sen puolesta, että tätä tavoitetta ajava lainsäädäntö kohtelee energiamuotoja teknologianeutraalisti. Se edellyttää, että kestävyyskriteerit perustuvat aitoihin ilmastovaikutuksiin”, Häkämies korostaa.

Uusi lainsäädäntö halutaan voimaan kaikkia jäsenmaita sitovana asetuksena jo vuoden 2022 alusta.

The post Suomen vähäpäästöinen energia huomioitava EU:n kestävässä rahoituksessa appeared first on Elinkeinoelämän keskusliitto.

Kestävän rahoituksen taksonomiassa on kyse Euroopan koko rahoitusjärjestelmää ravistelevasta muutoksesta, jossa yritysten rahoitus ja ilmastotavoitteiden toimeenpano kytketään yhteen. EK:n Brysselin-toimisto kokosi 6 vastausta 6:een taksonomiakysymykseen.

1. Mihin taksonomia tähtää?
2. Miten uudistus vaikuttaa käytännössä?
3. Keitä uudistus koskee? Mihin yritysten on varauduttava?
4. Mikä on polttavin kysymys Suomen kannalta?
5. Mikä on EK:n kanta taksonomiaan? Mitä tulisi tehdä?
6. Miten prosessi etenee?

1. Mihin taksonomia tähtää? 

   Taksonomiauudistuksen avulla valjastetaan ensi kertaa yritysten liiketoiminnan muskeli – rahoitus – vauhdittamaan päästövähennystavoitteiden toimeenpanoa. Toisin sanoen luodaan mekanismi, jolla rahan saatavuus tai rahan hinta sidotaan siihen, miten ilmastomyönteisestä investointikohteesta on kyse.

2. Miten uudistus vaikuttaa käytännössä?
   
   EU:ssa halutaan määrittää luokittelu (taksonomia) ja kriteerit sille, millaiset rahoitus- ja investointikohteet voidaan katsoa kestäviksi. Pelkistetysti sanottuna uudistus vaikuttaa näin:
   • Mitä kestävämpi investointihanke, sitä helpommin ja edullisemmin yrityksen voi olettaa saavan rahoitusta. Hankkeen rahoitettavuus ei siis jatkossa riipu pelkästään taloudellisista tunnusluvuista, vaan sijoittajien huomiota halutaan kiinnittää enemmän myös kestävyyteen liittyviin riskeihin.
   • Kestävyyden arvioinnissa painavat eritoten ilmasto- ja ympäristövaikutukset (myöhemmin muutkin vastuullisuuden ulottuvuudet).
   • Konkreettisesti kestävyys määräytyy ns. taksonomian eli kestävyysluokittelun perusteella, jota EU:n komissio paraikaa valmistelee.
   • Jatkossa yrityksiä todennäköisesti velvoitetaan tuottamaan taloudellisen tilinpäätöksen rinnalla eräänlaista ”ympäristökirjanpitoa”, jonka avulla ne kertovat toimintansa vaikutuksia ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Sen perusteella rahoittajat ja sijoittajat voivat vertailla eri sijoituskohteiden ympäristövaikutuksia ja vastuullisuutta.
3. Keitä uudistus koskee ensi vaiheessa? Mihin suomalaisyritysten on varauduttava myöhemmin?
   
   Uudistus halutaan voimaan jo vuoden 2022 alusta. Ensi vaiheessa se vaikuttaa yli 500 henkeä työllistäviin pörssiyhtiöihin, pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin, ohjaten niihin kohdistuvia sijoituksia pääomamarkkinoilla. Jatkossa taksonomian piiriin halutaan entistä laajemmin muutakin elinkeinoelämää.Samaan aikaan valmistellaan uudistusta, joka velvoittaa pankit ja rahoituslaitokset julkistamaan tietoja lainakantojensa ja sijoitustensa kestävyydestä. Tällä on heijastusvaikutuksia kaikkiin rahoitusta saaviin yhtiöihin – myös pk-yrityksiin. Tulevaisuudessa yhä useamman pankkirahoitusta hakevan yhtiön on varauduttava vastaamaan lainanantajalle kestävyyttä koskeviin kysymyksiin.
4. Mikä on polttavin kysymys Suomen kannalta?
   
   Komissio valmistelee paraikaa taksonomian teknisiä kriteerejä. Isoimpia ratkaistavia asioita on: millä kriteereillä yrityksen eri toiminnot tai tuotantoyksiköt luokitellaan kestäviin ja vähemmän kestäviin.Suomen kannalta kriittisin kysymys on se, saavatko vähäpäästöisen teollisuutemme keskeiset energianlähteet – esimerkiksi ydinvoima, vesivoima, biomassa –taksonomiassa kestävän energian statuksen.Jos niitä ei määritellä kestäviksi, kärsisi siitä valtaosa Suomen teollisuudesta. Niiden energiakustannukset suurella todennäköisyydellä nousisivat, minkä lisäksi niiden olisi vaikeampaa tai kalliimpaa saada rahoitusta investoinneilleen. Seuraukset voisivat olla tuhoisia myös vientiteollisuuden kilpailukyvylle, minkä yhtenä kivijalkana on kohtuuhintainen energia.Pahimmassa tapauksessa ilmastomyönteiset investoinnit alkaisivat tyrehtyä ja siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan vaarantua. Ilmastotavoitteet karkaisivat entistä kauemmaksi ja uudistus kääntyisi alkuperäistä tavoitettaan vastaan.
5. Mikä on EK:n kanta taksonomiaan? Mitä tulisi tehdä?
   
   Taksonomian tavoite on oikea: EU:n ilmastotavoitteiden toimeenpanoon tarvitaan lisää tehoa ja vipuvoimaa. On aivan oikein, että vähäpäästöisesti toimivat yritykset voivat saada kilpailuetua myös rahoituksessa. Sitä tärkeämpää on määritellä pelisäännöt ja kestävyyskriteerit oikein!Suomalaiset yritykset on rankattu monella mittarilla maailman vastuullisimpien joukkoon. Teollisuutemme keskeisiä energialähteitä ovat ydinvoima, vesivoima ja biomassa, joiden vahvuutena on nimenomaan vähäpäästöisyys. Tämän pitäisi heijastua myös niiden sijoittumiseen EU:n kestävyysasteikolla.Suomen hallituksen on nyt vaikutettava EU:ssa sen puolesta, että energiamuotojen ilmastokestävyys määriteltäisiin aitojen päästövaikutusten perusteella! Arviot tulee siis tehdä teknologianeutraalisti – ei esimerkiksi poliittisten ydinvoima-asenteiden pohjalta.
6. Miten prosessi etenee? 

   Taksonomiaa edistetään vauhdikkaasti, sillä uudistuksen ensimmäinen vaihe halutaan voimaan kaikkia jäsenmaita sitoen jo vuoden 2022 alusta.Komission ensimmäistä esitystä odotetaan 21. huhtikuuta. Jäsenmailla, myös Suomella, on nyt ratkaisevat viikot vaikuttaa esityksen yksityiskohtiin. Lopullisen päätöksen asetuksesta tekevät jäsenmaat ja Euroopan parlamentti, jonka äänestystä odotetaan kesään mennessä.

Lue EK:n tiedote 24.3.2021:
Elinkeinoelämä vetoaa Suomen hallitukseen: Suomen vähäpäästöinen energia huomioitava EU:n kestävässä rahoituksessa

The post Mikä ihmeen EU-taksonomia – Brysselin-toimistomme vastaa appeared first on Elinkeinoelämän keskusliitto.

Ilmastopolitiikkaa hiersi pitkään kysymys siitä, kuka kantaa päästövähennysten taakan ja kustannukset. USA:n presidentti Joe Bidenin viimeviikkoisen ilmastokokouksen viesti oli päinvastainen: päästövähennykset nähdään talouskasvun ja innovaatioiden moottorina. Kuten Biden tiivisti: ”When I think of climate change, I think about jobs.” Matti Kahra analysoi, mitä ilmastokokouksesta jäi käteen.

40 maan johtajat kokoontuivat viime viikolla ilmastokokoukseen, joka oli virallisesti Yhdysvaltojen ja presidentti Joe Bidenin paluu Pariisin sopimukseen ja pyrkimykseen ottaa ilmastopolitiikan globaali johtajuus takaisin maalle neljän vuoden poissaolon jälkeen. USA onnistui kokoamaan kaikki valtiojohtajat Venäjän presidentti Vladimir Putinista alkaen saman virtuaalisen pöydän ääreen.

USA:n viesti kokouksessa oli selkeä. Ilmastopolitiikka on Yhdysvalloille talouden ja kansallisen turvallisuuden keskiössä. Se tulee tarkoittamaan työpaikkoja, uutta teknologiaa sekä globaalin yhteistyön ja USA:n vaikutusvallan kasvattamista.

Ilmastokokouksen kolme tärkeintä asiaa

1. USA aikoo laittaa uuden vaihteen päälle päästövähennyksissä.

   USA aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä ja kokouksen alla ilmoitettu uusi välitavoite on vähintään puolittaa maan kasvihuonekaasupäästöt seuraavan 10 vuoden aikana. Tavoite on kunnianhimoinen ja lähes samalla tasolla kuin EU:n aiemmin ilmoittama -55 % vähennys vuoteen 2030 mennessä. USA on pääsemässä irti koronasta ja talouden muutosta hiilineutraaliksi kiihdytetään 2200 miljardin investoinneilla päästöttömään energiantuotantoon, vähähiiliseen rakentamiseen, teollisuuden uusiin ratkaisuihin ja sähköiseen liikenteeseen.

2. Myös muut maat kirittävät tahtia päästövähennysten kanssa.

    

   USA käytti paljon diplomaattista voimaa saadakseen myös muut maat ilmoittamaan uusista, korkeammista tavoitteista ja tässä onnistuttiin. Japani lähes tuplasi nykyisen päästövähennystavoitteensa ja Iso-Britannia sekä Kanada nostivat omia tavoitteitaan merkittävästi. Brasilia kiristi hiilineutraaliustavoitetta 10 vuodella ja lupasi parantaa Amazonin sademetsän suojelua. Kiina, maailman suurin saastuttaja, ei tässä vaiheessa tehnyt uusia ilmoituksia, mutta lupasi ”tiukasti kontrolloida” kivihiilituotantoaan, joka arvioiden mukaan voisi tarkoittaa jo lähivuosina nopeampia päästövähennyksiä.

3. Ilmastopolitiikan narratiivi on muuttunut merkittävästi, ilmastoratkaisut luovat kasvua ja mahdollisuuksia
   

   Ilmastopolitiikkaa on pitkään hiertänyt kysymys siitä, kuka kantaa päästövähennysten taakan ja siitä syntyvät kustannukset. Viime viikon kokouksen keskeinen viesti oli aivan päinvastainen sekä USA:n että muiden maiden puheenvuoroissa. Hiilineutraalius ja päästövähennykset ovat keskeinen työpaikkojen, talouskasvun, uusien teknologioiden ja innovaatioiden moottori. Suurten talousmahtien toinen toistaan tiukemmat ilmastotavoitteet osoittavat, että niiden kautta syntyvät mahdollisuudet ja ratkaisut ovat konkretisoituneet teknologian ja markkinoiden nopeassa myllerryksessä. Presidentti Joe Biden tiivisti näkemyksen puheenvuorossaan sanontaan ”When I think of climate change, I think about jobs.”

Merkitys Suomelle ja yrityksille

Ilmastopolitiikan suunnanmuutoksella on merkittävä vaikutus Suomelle ja suomalaisyrityksille. USA on kansainvälisen ilmastopolitiikan suurvaikuttaja ja Suomen kolmanneksi suurin vientimaa Saksan ja Ruotsin jälkeen. Bidenin mittava ilmastoelvytysohjelma voi luoda kysyntää myös suomalaisyritysten ilmastoratkaisuille.

USA:n 2030-päästövähennystavoitteen päivitys ja 2050-hiilineutraalius tarkoittaa, että käytännössä koko maailma muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta olisi hiilineutraaliustavoitteen takana. Kokous osoitti myös, että eri maiden tavoitteet kiristyvät melko nopeallakin aikataululla.  USA:n vahva paluu ilmastojohtajaksi lisää myös todennäköisyyttä, että Pariisin sopimuksen markkinamekanismeihin liittyvät säännöt saataisiin neuvoteltua loppuun tänä vuonna.

Markkinoilla kisa ja kilpa kiristyy. USA haastaa avoimesti Kiinaa puhtaan teknologian globaalista johtajuudesta. Euroopan kanssa haetaan vahvemmin yhteistyötä ja kumppanuutta, mutta myös avointa teknologista kilpailua maiden yritysten välillä. Kaikki tämä luo suomalaisyrityksille sekä valtavan kysynnän ja mahdollisuuksia, mutta korostaa myös pienen vientimaan osalta selkeiden ja reilujen pelisääntöjen sekä toimivan kauppapolitiikan merkitystä.

The post Matti Kahran analyysi: Mitä jäi käteen Bidenin ilmastokokouksesta – miten pelin henki muuttuu? appeared first on Elinkeinoelämän keskusliitto.

55 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä edellyttää yrityksiltä ennennäkemättömän massiivisia investointeja. Elinkeinoelämä vetoaa Suomen hallitukseen: vaikuttakaa investointimyönteisen lainsäädännön puolesta, kun EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa uudistetaan isolla kädellä. Ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa niin, ettei samalla heikennetä yritysten kilpailukykyä.

EU:n kestävän kasvun ohjelma Green Deal harppaa 14.7. ison askeleen kohti käytännön toimeenpanoa, kun komissio julkistaa ns. Fit for 55 -lainsäädäntöehdotukset. Ne kertovat, kuinka Euroopan on määrä saavuttaa 55 prosentin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä.

Komissio esittää merkittäviä uudistuksia ja tiukennuksia liittyen esimerkiksi päästökauppaan, liikenteeseen, hiilitullien käyttöönottoon, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden pelisääntöihin sekä energiaverotukseen.

Yritykset ilmastokäänteen ajuriksi

Elinkeinoelämä kannattaa EU:n kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Vuoden 2030 päästövähennystavoite on tärkeä välietappi kohti hiilineutraalia Eurooppaa vuonna 2050.

Vuoden 2030 tiukentunut ilmastotavoite on kuitenkin elinkeinoelämälle ennennäkemätön ponnistus, arvioi Jyri Häkämies:

”Päästövähennystavoitteen toteutuminen edellyttää yrityksiltä massiivisia investointeja innovaatioihin, teknologiaan sekä vähäpäästöiseen tuotantoon ja palveluun. Koska yritykset ovat ilmastopolitiikan keskeisiä ajureita, on myös Fit for 55 -lainsäädännön oltava yritys- ja investointimyönteistä.”

Suomen hallitus saa Fit for 55 –pakettiin sisältyvät lakiesitykset käsiteltäväkseen syksyllä. Suomen on tärkeää vaikuttaa sen puolesta, että päästöjä saataisiin vähennettyä mahdollisimman kustannustehokkaasti, markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti, arvioi Jyri Häkämies.

”Myös Suomea on kehitettävä houkuttelevana investointiympäristönä. Se tarkoittaa ennakoitavuuden lisäksi viranomaisten lupaprosessien sujuvuutta, hyviä innovaatioedellytyksiä, kilpailukykyistä verotusta ja valtion mukanaoloa korkean riskin teknologiainvestoinneissa.”

Lainsäädäntökokonaisuus on valtava ja EK:ta huolettaa kireä aikataulu. Lainsäädännön voimaantulo tapahtunee aikaisintaan vuoden 2025 alussa. Näin ollen elinkeinoelämälle jää vain kuusi vuotta aikaa viedä läpi tarvittavat muutokset ja investoinnit.

Fit for 55 tulee sisältämään 12 lakiehdotusta, jotka kaikki vaikuttavat Suomen elinkeinoelämään. Alla EK:n näkemyksiä niistä keskeisimpiin.

EK:n näkemyksiä Fit for 55 -lainsäädäntöön

• Päästökaupassa on minimoitava hiilivuodon riski eli tuotannon siirtyminen kolmansiin maihin. Siksi päästöoikeuksien riittävä ilmaisjako ja sähkökustannusten kansallinen kompensaatio ovat tarpeen jatkossakin. Päästökaupan pitäisi myös kannustaa uuden teknologian käyttöön. EK:n tarkemmat kannat päästökauppaan.
• Merenkulun päästövähennystoimien tulee olla ensisijaisesti globaalisti tasaveroisia. EU:hun rajoittuvassa meriliikenteen päästökaupassa on huomioitava Suomea koskevat talvimerenkulun erityisolosuhteet. EK:n tarkemmat kannat meriliikenteen päästökauppaan.
• EU tarvitsee tehokkaat keinot ehkäistä hiilivuotoa ja tasoittaa kilpailukenttää. Hiilitullit eivät ole tähän ensisijainen keino, vaan hiilivuotoa tulee torjua ennen muuta päästökaupan pelisäännöillä. Hiilitulleihin liittyy myös merkittäviä riskejä, jotka voivat vaikeuttaa myös Suomen kauppasuhteita ja vientiä. EK:n tarkemmat kannat hiilitulleihin.
• Energiatehokkuuden parantamisessa tärkeintä on lainsäädännön joustavuus. Jäsenmaille ja yrityksille tulee sallia monipuolinen keinovalikoima. Suomessa on voitava jatkaa vapaaehtoisten energiatehokkuussopimusten käyttöä. EK:n tarkemmat kannat energiatehokkuuteen.
• Energiaverodirektiivi on vanhentunut, ja se tulisi päivittää EU:n uudistuneen energia- ja ilmastopolitiikan mukaiseksi. Samalla on huomioitava yritysten kilpailukyky, koska energiaverotuksella on merkittävä taloudellinen vaikutus. Talousvaikutukset korostuvat Suomessa johtuen maantieteestä ja tuotantorakenteesta. EK:n tarkemmat energiaverotukseen.
• Kustannustehokkuuden tulisi olla ensisijainen periaate, joka ohjaa ilmastotavoitteiden toteuttamista asetettaessa maakohtaisia tavoitteita päästökauppasektoreiden ulkopuolella. On tärkeää sallia maksimaaliset joustot niin EU:n sisällä kuin kansainvälisesti.
• Uusiutuvan energian direktiivissä tulisi keskittyä edistämään Euroopan sähköistymistä tukemalla energiajärjestelmän uudistumista mahdollisimman markkinaehtoisesti. Lisäksi sektori-integraatio ja vetytalous tuovat uusia tapoja kuluttaa ja tuottaa energiaa, mitä on edistettävä uudella infrastruktuurilla ja markkinapelisäännöillä. Kestävästi tuotettua biomassaa tarvitaan myös fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa energiantuotannossa, teollisuudessa ja liikenteessä.
• EK:n tarkemmat kannat maakohtaisiin tavoitteisiin, maankäyttöön ja uusiutuvaan energiaan.
• EK:n kannat Fit for 55 -lainsäädäntöön kokonaisuutena.

The post Elinkeinoelämä EU:n 2030-ilmastouudistuksista: Onnistumisen edellytyksenä investointimyönteinen lainsäädäntö appeared first on Elinkeinoelämän keskusliitto.

Janne Peljo aloittaa 13.10. EK:n johtavana ilmastoasiantuntijana. Hän toimii tällä hetkellä Sitrassa Ilmasto- ja luontoratkaisut -tiimin projektijohtajana. Peljo on toiminut Sitrassa pitkään ilmastokysymysten parissa, ja sitä ennen yksityisellä sektorilla erilaisissa yritysstrategian, liikkeenjohdon konsultoinnin ja rahoitussektorin tehtävissä.

Koulutukseltaan Peljo on kauppatieteiden maisteri Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta pääaineenaan rahoitus, minkä lisäksi hänellä on kansainväliseen liiketoimintaan ja strategiaan painottuva CEMS MIM -tutkinto Aalto-yliopistosta ja HEC Parisista.

”Ratkaisujen tuottaminen ilmastonmuutokseen ja luontokatoon on EK:n keskeisiä prioriteetteja. On hienoa saada joukkueeseemme Janne Peljon kaltainen osaava ja innostunut huippuammattilainen tätä tärkeää työtä tekemään”, toteaa EK:n elinkeinopolitiikasta ja EU-asioista vastaava johtaja Petri Vuorio.

”Ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ovat aikamme vakavimpia kriisejä. Niiden ratkaiseminen vaatii ennennäkemättömiä investointeja puhtaisiin ratkaisuihin. Tämä avaa suomalaisille yrityksille merkittäviä mahdollisuuksia. Kulkemalla kehityksen kärjessä suomalaisella elinkeinoelämällä on parhaat mahdollisuudet menestyä. Olen innoissani päästessäni auttamaan suomalaista elinkeinoelämää ratkomaan ilmastonmuutosta ja samalla kasvattamaan Suomen hiilikädenjälkeä maailmalla”, toteaa Janne Peljo.

Valokuva: Miikka Pirinen / Sitra

The post Janne Peljo on valittu EK:n ilmastoasiantuntijaksi appeared first on Elinkeinoelämän keskusliitto.

Elinkeinoelämä odottaa Glasgow’n ilmastokokouksesta vahvistusta sille, että maailman taloudet tähtäävät aidosti ja uskottavasti Pariisin sopimuksen mukaisiin tavoitteisiin. Vakaa näkymä on edellytys sille, että yritykset pystyvät vastaamaan edessä olevaan massiiviseen investointihaasteeseen, korostaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. EK nostaa Glasgow’ssa esille eri toimialojen tuottamat ainutlaatuiset vähähiilitiekartat, joilla Suomi etenee maailman etulinjassa ilmastotavoitteista tekoihin.

Sunnuntaina käynnistyvät YK:n ilmastoneuvottelut (COP 26) ovat kansainvälisen ilmastopolitiikan merkittävin etappi sitten Pariisin ilmastokokouksen. Glasgow’ssa maailman maat tuovat ensimmäistä kertaa Pariisin kokouksen jälkeen pöytään päivitetyt päästövähennyssitoumuksensa.

Myös suomalaisella elinkeinoelämällä on paljon pelissä, sillä se on ollut kansainvälisessä etulinjassa ajamassa kunnianhimoisia ilmastotavoitteita sekä kiirehtimässä niiden käytännön toimeenpanoa. Yritykset ovat sitoutuneet Pariisin ilmastotavoitteisiin – nyt samaa odotetaan poliittisilta päättäjiltä, painottaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

”Elinkeinoelämä odottaa Glasgow’sta vahvistusta sille, että maailman taloudet tähtäävät aidosti ja uskottavasti Pariisin sopimuksen mukaisiin tavoitteisiin. Tämä on edellytys sille, että yritykset pystyvät vastaamaan edessä olevaan investointihaasteeseen. Investointeja tarvitaan ennen näkemättömän paljon ja erittäin nopeasti, sillä ilmastokriisin ratkaisemisella on tulipalokiire.”

Ennakoitavan investointinäkymän luomiseksi yritykset odottavat Glasgow’sta myös päätöksiä, joilla tavoitteiden toimeenpanoa vauhditetaan.

”Markkinavoimat on valjastettava mukaan tuottamaan päästövähennyksiä, kuten EU:ssa on jo pitkään tehty päästökaupan muodossa. Odotamme Glasgow’sta edistysaskelia liittyen päästöjen hinnoitteluun sekä kansainvälisten hinnoittelujärjestelmien yhdenmukaistamiseen. Tärkeä neuvottelukysymys on myös päästöjen kompensointiin liittyvien pelisääntöjen viimeistely, jotta yritykset voivat käydä kauppaa päästövähennysyksiköillä läpinäkyvästi ja kansainvälisesti. ”

EK:n johtava ilmastoasiantuntija Janne Peljo vie suomalaisen elinkeinoelämän viestiä Glasgow’n kokoukseen 5.–9.11.

”Ympäristön ja talouden etu kulkevat käsi kädessä, sillä suomalaisyrityksillä on tarjota ilmastokäänteeseen tarvittavia ratkaisuja niin kansallisesti kuin vientimarkkinoilla.”

”Suomi on yksi maailman parhaista cleantechin innovaatiomaista. Kansainvälisesti toimivien veturiyritysten ohella myös pk-sektorilla on valtavasti eturivin osaamista ja lupaavia liikkeellelähtöjä. Nyt niitä on tärkeää saada skaalattua uskottavaan teolliseen mittakaavaan ja vientimarkkinoille.”

Suomen vähähiilitiekartoista kansainvälinen benchmark

EK:n toimialaliitot laativat vuonna 2019 vähähiilitiekartat, joilla elinkeinoelämä on viitoittanut tietä Suomen vuoteen 2035 asetetun hiilineutraalisuustavoitteen käytännön toteutukselle eri toimialoilla. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa yhteistyössä toteutettu hanke on ollut kansainvälisestikin edistyksellinen niin kunnianhimonsa kuin menetelmänsä puolesta.

EK haluaa osaltaan vaikuttaa siihen, että vähähiilitiekartat ja suomalaiset ilmastoratkaisut saisivat ansaitsemaansa näkyvyyttä maailmalla. Siksi olemme avanneet Glasgow’n ilmastokokouksen yhteydessä englanninkielisen nettisivuston, joka tarjoaa tiivistetyt esittelyt kaikista 14 vähähiilitiekartasta sekä ohjaa hakemaan tarkempaa tietoa kustakin toimialaliitosta.

Vähähiilitiekarttasivusto löytyy osoitteesta www.climate2035.fi
ja se on tarkoitettu ilmastopolitiikan ammattilaisille, maakuvatyön tekijöille sekä elinkeinoelämän edustajille Euroopassa ja eri puolilla maailmaa.

Lisätiedot:
Johtava ilmastoasiantuntija Janne Peljo, puh. 040 528 5754

The post Suomalainen elinkeinoelämä odottaa Glasgow’sta ilmastotavoitteiden kääntymistä investoinneiksi appeared first on Elinkeinoelämän keskusliitto.

Suomen pitää edetä horjumatta kohti ilmastotavoitetta ja vihreää siirtymää. Tällöin on hyväksyttävä, että vähäpäästöisen sähkön kulutus kasvaa, kun fossiilisen energian käytöstä luovutaan. EK toivoo EU-komissiolta ja politiikan päättäjiltä rauhoittavaa viestiä investoijien suuntaan.

EU:ssa päästiin 10.3. sopuun energiatehokkuussääntelyn uudistamisesta. Sen mukaan EU:n sitova energiatehokkuustavoite vuodelle 2030 tulee kiristymään.

Komissio on laskenut jokaiselle jäsenmaalle tavoitteen, joka Suomen osalta tarkoittaisi energian loppukäytön vähentämistä nykyisestä noin 290 terawattitunnista 241 terawattituntiin vuonna 2030.

EK näkee tavoitteessa mahdollisuuksia joustoihin. Komission tiedotteen mukaan jäsenmaat ovat yhdessä vastuussa uuden EU-tavoitteen toteuttamisessa. Komissio ei ole toistaiseksi viitannut jäsenmaakohtaiseen sitovuuteen.

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikassa on päällekkäisiä tavoitteita. Niiden ristipaineissa Suomen pitää edetä horjumatta kohti ilmastotavoitetta ja vihreää siirtymää. Tällöin energiatehokkuus paranee, vaikkakin vähäpäästöisen sähkön kulutus kokonaisuudessaan kasvaa luovuttaessa fossiilienergian käytöstä.

On elintärkeää, että Suomen vihreiden investointien aalto voi edetä ja vahvistua.  Suomen poliittisilta päättäjiltä odotetaan nyt selkeää viestiä siitä, että vuoteen 2035 tähtäävät ilmastotoimet jatkuvat suunnitellusti, vaikka EU:n meille laskema energiatehokkuustavoite ylittyisi.

On helppo uskoa, että tälle ylitykselle löytyisi EU:sta ymmärrystä, kun perustelut liittyvät kunnianhimoisen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Tälle olisi tärkeää saada myös EU-komission suunnasta vahvistusta. Osa jäsenmaista ei saavuttanut 2020-tavoitteitaan, mutta tästä ei näille maille koitunut erityisiä seuraamuksia.

Lisätietoja komission lehdistötiedotteesta.

The post EU:n energiatehokkuusdirektiivi ei horjuta Suomen vihreää siirtymää appeared first on Elinkeinoelämän keskusliitto.