EU:ssa on päästy sopuun päästökaupan säännöistä vuosille 2021–2030. Päästökaupan ohjausvaikutus vahvistuu ja kilpailukykyä tuetaan.

Elinkeinoelämän näkemyksen mukaan lopputulos oli komission alkuperäistä esitystä parempi. Vientiteollisuudelle tärkeää päästöoikeuksien ilmaisjakoa kasvatetaan 3 %-yksikköä, mikäli päästöoikeuksien kokonaismäärää muutoin supistetaan ns. korjauskertoimella.

Päästökaupan ohjausvaikutusta vahvistetaan kaksinkertaistamalla sivuun laitettavien eli markkinavakausvarantoon siirrettävien päästöoikeuksien määrä vuoteen 2023 asti. Lisäksi otetaan käyttöön uusi menettely vuodesta 2024 alkaen, jolla arviolta 3 miljardia päästöoikeutta mitätöidään vuoteen 2030 mennessä. Tämä kiristää osaltaan päästökaupan 2030-tavoitetta, joten EU ylittänee vähintään 40 % päästövähennystavoitteensa.

Miten nämä toimet vaikuttavat päästöoikeuden hintaan? Arvioita on esitetty laajalla skaalalla lähtien aina 35 eurosta vuodelle 2023 ja päätyen 14 euron piikkihintaan vuonna 2020, jonka jälkeen pysyttäisiin suurin piirtein tällä tasolla (Carbon Pulse).

Päästökaupassa uudistetaan myös kriteerejä, jotka määrittävät yksittäiselle yritykselle tai laitokselle myönnettävien ilmaisten päästöoikeuksien määrää. Muutoksilla saattaa olla merkittävää taloudellista vaikutusta suomalaistenkin yritysten toimintaan, mutta tarkempia vaikutuksia eri toimialoille ei vielä kokonaisuudessaan tiedetä.

Seuraavaksi tuoreelle neuvottelutulokselle tarvitaan vielä hyväksynnät coreper-komiteassa, neuvostossa ja parlamentissa, mutta nämä saadaan yleensä sujuvasti. Tämän jälkeen voidaan edetä konkreettisempien asetusten osalta, joista merkittävämmät ovat hiilivuotoriskin kohtaavien toimialojen määrittely, vertailuarvojen määrittely sekä innovaatiorahaston säännöt. Suomessa on käynnistynyt ministeriön lakityöryhmä kansalliseen implementointiin liittyen.

Bonnissa haetaan askelmerkkejä kohti Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa. Suomessa jo kolmasosa pk-yrityksistä on liikkeellä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Uusi verkkosivusto vauhdittaa positiivista kehitystä (www.ilmastobisnes.fi).

Saksan Bonnissa käydään parhaillaan ilmastoneuvotteluja Pariisin sopimuksen toimeenpanosta. Vuotuinen ilmastokokous on käynnistynyt hälyttävien uutisten siivittämänä. Tuoreiden tutkimusten mukaan kasvihuonekaasupäästöjen pitoisuus ilmakehässä on ennätyskorkealla ja maailmanlaajuiset päästöt ovat palaamassa neljän vuoden jälkeen takaisin kasvu-uralle.

Maailmanlaajuisiin ilmastotalkoisiin tarvitaan siis kaikkia – niin valtioita, yrityksiä kuin kansalaisiakin – jotta meillä on vielä mahdollisuus pysäyttää ilmaston lämpeneminen kestävälle tasolle. Miten haasteeseen sitten tartutaan suomalaisessa pk-kentässä? Ilmiö tulee koskettamaan yhä konkreettisemmin myös joka ikistä suomalaista yritystä – toimialasta riippumatta. EK:n tuoreen tutkimuksen mukaan jo kolmasosa suomalaisista pk-yrityksistä on liikkeellä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Määrä on rohkaisevassa kasvussa vuoden 2015 tutkimukseen verrattuna, jolloin vastaava osuus oli 22 %.

Myös pk-yritykset siis haluavat enenevässä määrin kantaa kortensa kekoon. Monelle yrittäjälle ympäristöjalanjäljen pienentäminen on arvokysymys, vaikkei oman toiminnan päästöt olisikaan valtavan suuret verrattuna vaikkapa suuryrityksiin tai kokonaisiin valtioihin. Lisäksi pk-yrittäjän täytyy toki huomioida myös taloudelliset näkökohdat: mitä enemmän ilmastotoimista on löydettävissä euromääräisiä hyötyjä, sitä parempi.

Pk-yritys voi liikkua ilmastobisneksen suuntaan vaiheittain. Ensimmäinen tyypillinen askel on ryhtyä pienentämään ilmastovaikutuksia omassa tuotannossa. Seuraavassa vaiheessa yritys saattaakin jo tuotteistaa ilmasto-osaamistaan myös asiakkaiden käyttöön – ehkä ensin Suomessa ja sitten kansainvälisillä cleantech-markkinoilla. Näin suomalaisesta pk-yrityksestä voi tulla kokoaan suurempi tekijä maailmanlaajuisissa ilmastotalkoissa.

Pk-yritysten ilmastotoimilla on siis väliä. Positiivista kehitystä vauhdittaakseen EK on avannut hiljattain yhdessä Clonet Oy:n kanssa pk www.ilmastobisnes.fi -sivuston, joka tarjoaa matalan kynnyksen polkuja ja tärppejä ilmastobisneksen ensiaskeliin ja jatkokehittämiseen. Sivustolta löytyy päästölaskurin ja -mittarin ohella paljon konkreettisia case-esimerkkejä siitä, kuinka eri toimialojen pk-yritykset huomioivat ilmastonmuutoksen päivittäisessä toiminnassaan. Tutustu sivustoon tästä!

Bonnissa COP23-kokouksessa ilmastoneuvottelut venyivät totuttuun tapaan yliajalle ja sopu saavutettiin vasta lauantaina aamusella Suomen aikaa. Neuvotteluissa otettiin sekä etu- että taka-askelia.

Positiivista on, että Bonnista saatiin ensimmäisiä sääntöluonnoksia Pariisin ilmastosopimuksen useille asiakohdille. Toisaalta erityisesti ilmastonmuutoksen hillintätoimissa otettiin takapakkia, kun vanhat palomuuri-asetelmat nostivat päätään kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välillä. Sen parin sadan sivun hakasulkuhässäkässä tiedetään jo nyt kuluvan paljon aikaa ensi vuonna, jotta maaliin päästäisiin aikataulun mukaisesti vuoden 2018 joulukuun Puolan Katowicen COP24-kokouksessa.

–  Hyvää oli esimerkiksi se, että elinkeinoelämälle tärkeässä artikla 6:n markkinamekanismeissa annettiin puheenjohtajille mandaatti luonnostekstin laatimiseksi ensi kevääseen mennessä. Jotta hiilipäästöjen globaali hinnoittelu ja sitä kautta yksityisen investointirahan suuntautuminen vähäpäästöisiin ratkaisuihin etenee, tarvitaan markkinamekanismien pelisääntöjä ja niiden taustalle lisäksi tarkasti määritelty ns. läpinäkyvyyskehikko, eli päästöjen mittaus, raportointi ja verifiointi luotettavasti kaikissa maissa, sillä ilman luotettavaa dataa ei päästöillä voi käydä kauppaa, raportoi EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström Bonnista.

Pisimpään Bonnissa väännettiin ns. fasilitatiivisen dialoginparissa, erityisesti sopeutumisrahaston sekä etukäteen annettavien rahoitussitoumusten (art. 9.5) säännöistä. Pattitilanne johtui siitä, että kehittyvillä mailla ei ole halua liikkua rahoitustoimissa niin kauan kuin hillintätoimista ja niiden vastuista kiistellään – vaikkakin Pariisin ilmastosopimus velvoittaa kaikkia osapuolia hillintätoimiin (mm. päästöjen läpinäkyvä raportointi), myös kehitysmaita.

Virallisten neuvotteluiden takkuillessa muut toimijat ovat nostaneet profiiliaan ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Bonnissa julkistettiinkin lukuisia uusia aloitteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi eri toimijoiden tahoilta. Valtiollisista aloitteista esimerkkinä Suomen ja Kanadan lanseeraama Irti hiilestä -hanke.

–  Kaiken kaikkiaan Bonnissa oli hyvä pöhinä mm. runsaslukuisten ja laadukkaiden sivuseminaarien ja tapahtumien muodossa, vaikkakin odotetusti varsinaiset Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanosääntöneuvottelut takkusivat. Kiire tulee, jos Puolassa vuoden kuluttua aiotaan pöydätä kokonaan valmis sääntökirja, kertoo Ohlström.

Euroopan parlamentti äänesti uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden lisäämisestä. Nykyiset kestävän metsänhoidon käytännöt ja energiajakeet ovat sallittuja jatkossakin.

Parlamentti linjasi, että bioenergian kestävyystarkastelu olisi komission ehdotuksen mukaisesti ns. riskiperusteista. Tällöin ensisijaisena vaihtoehtona on jäsenmaakohtainen tarkastelu eli nykyisin käytössä olevat kestävän metsänhoidon periaatteet riittävät jatkossakin. Vasta toissijaisesti jouduttaisiin puueräkohtaiseen tarkasteluun, joka lisäisi merkittävästi hallinnollista taakkaa ja kustannuksia.

Parlamenttikin sallisi edelleen kantojen ja runkopuun hyödyntämisen energiakäyttöön. Toisaalta parlamentti äänesti ns. kaskadiperiaatteen huomioimisen puolesta, jolla pyritään varmistamaan puun käyttö ensisijaisesti jalostusarvoltaan parhaimpiin tarkoituksiin.

Liikenteen biopolttoaineiden raaka-ainelistaa laajennettiin hyväksyen myös jäte- ja tähdeperäiset raaka-aineet. Toisaalta parlamentti haluaa kieltää palmuöljyn käytön vuodesta 2021 alkaen. Liikenteen uusiutuvan energian kokonaistavoitteeksi parlamentti haluaisi 12 %, kun neuvosto linjasi joulukuussa 14 %:n tavoitteesta.

Parlamentilla on kuitenkin kunnianhimoisempi suhtautuminen liikenteen kehittyneisiin biopolttoaineisiin, joiden minimiosuudeksi halutaan 3,6 %. Neuvoston puolella päädyttiin 1,5 %:in (3 % tuplalaskennalla). Ruokapohjaiset raaka-aineet parlamentti haluaa rajoittaa seitsemään prosenttiin. Näiden lisäksi biokaasu ja sähköautojen uusiutuva sähkö tuovat oman osuutensa kokonaistavoitteen saavuttamiseen.

Parlamentti nostaisi uusiutuvan energian kokonaistavoitetta komission esittämästä ja neuvoston kannattamasta 27 prosentista 35 prosenttiin.

Energiatehokkuudessa parlamentti nostaisi EU:n tavoitteen 35 prosenttiin, kun komissio ja neuvosto esittivät 30 prosenttia. Kansallisten tavoitteiden pysyminen viitteellisinä sopisi parlamentille, mutta 1,5 % vuosittaisen säästövelvoitteen toteuttamisesta halutaan vähentää joustoja.

Tavoitteiden suuruus ja direktiivien yksityiskohdat viimeistellään pian alkavissa ns. trilogi-neuvotteluissa komission, neuvoston ja parlamentin välillä.

Kestävän kehityksen kysymyksistä on tullut pk-yritystenkin arkipäivää. Ilmastoasiat nousevat esille niin viranomaissääntelyn kuin asiakkaiden kysynnän kautta. Ilmastobisnes.fi-sivusto tarjoaa vinkkejä ja käytännön työkaluja siihen, miten näihin kasvaviin odotuksiin voi vastata ja kuinka kääntää ne uuden liiketoiminnan ajureiksi.

Niin yritysasiakkaat kuin kuluttajatkin kiinnittävät enenevissä määrin huomiota tuotteiden ja palvelujen ympäristöominaisuuksiin. Mitä suurempi yritys, sitä vahvemmin asiakasodotukset heijastuvat kriteereinä ja vaatimuksina oman hankintaketjun toimijoille. Tämä kannustaa monia pk-yrityksiä kehittämään omia ympäristöjärjestelmiä, asettamaan päästövähennystavoitteita ja seuraamaan päästökehitystä. Esimerkiksi FinnSonic,Länsilinjat ja RP Group ovat pystyneet vastaamaan asiakkaidensa vaatimuksiin kehittämällä omaa päästöseurantaa.

Uudenlaisia lähestymistapoja haetaan myös erilaisten kumppanuuksien kautta. Esimerkiksi S-ryhmä on käynnistänyt hiljattain Iso Juttu -kampanjan, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä miljoonalla tonnilla vuoteen 2030 mennessä. Kampanjassa kannustetaan myös kumppaniyrityksiä vähentämään omia päästöjään. Tähän mennessä mukaan on ilmoittautunut lähes 50 yritystä, joiden joukossa on useita pk-yrityksiä. Kumppaniyrityksille tarjottavassa ohjeistuksessa on mukana EK:n ja Clonetin kehittämä Ilmastobisnes.fi-sivusto, jonka avulla pk-yritys voi asettaa itselleen päästövähennystavoitteen, mitata ja seurata päästöjään, tunnistaa erilaisia päästövähennyskeinoja sekä kehittää uutta ilmastomyönteistä liiketoimintaa.

Yhteistyökumppanit sekä myös työntekijät suosivat yrityksiä, jotka toimivat vastuullisesti suhteessa ympäristöön. Kuten Kovasen ja Nivos Energianesimerkit osoittavat, erityisesti nuoret tulevaisuuden osaajat arvostavat yrityksiä, jotka hakevat aktiivisesti ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Ympäristöosaaminen ja ilmastotietoisuus vaikuttavat yrityksen kilpailukykyyn ja tulevaisuudennäkymiin, mikä puolestaan heijastuu lopulta myös yrityksen kiinnostavuuteen rahoittajien silmissä. Pelkkä maine tai visiot eivät riitä, vaan heitä kiinnostavat konkreettiset potentiaalisen kohdeyrityksen päästöraportit ja muut mittarit.

Pk-yrityksissä taustalla on tyypillisesti omistajayrittäjä, joka tuo yritykseen elintärkeää pääomaa ja ottaa riskin yrityksen menestymisestä. Monesti kimmokkeena vastuullisuustoimille onkin näiden omistajayrittäjien arvot – tunne siitä, että on kannettava oma kortensa kekoon yhteisissä ilmastotalkoissa.

Sen sijaan, että pk-yritys tyytyisi vain mukautumaan lainsäädännön vaatimuksiin, voi se ottaa ohjat omiin käsiinsä ja lähteä kehittämään ilmastobisneksestä kilpailuetua ja uutta kasvua. Apua ilmastobisneksen kehittämiseen löytyy Ilmastobisnes.fi-sivustolta.

Ilmastobisnes.fi -sivuston päästölaskuri on päivitetty uusimmilla päästökerrointiedoilla ja sivustolle on lisätty myös mahdollisuus käyttää selainpohjaista OpenCO2.net-palvelun päästökerrointietokantaa ja hiilijalanjälkilaskuria.

Lisätietoja:
Clonet Oy, Sari Siitonen, p. 040 761 5221
EK, asiantuntija Tuuli Mäkelä, p. 050 330 3245

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi laki biopolttoöljyn käytön edistämisestä. Lämmitykseen, työkoneisiin ja kiinteästi asennettuihin moottoreihin tarkoitetusta kevyestä polttoöljystä osa olisi vuodesta 2021 alkaen korvattava biopolttoöljyllä. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi biopolttoaineiden käytön edistämiseksi annettua lakia niin, että jakeluvelvoitetta tiukennettaisiin vuodesta 2021 alkaen. Tähän liittyvää kehittyneiden polttoaineiden alatavoitetta tiukennettaisiin myös vuodesta 2021 alkaen. Biopolttoaineista ja bionesteistä annettuun lakiin lisättäisiin…

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi laki biopolttoöljyn käytön edistämisestä. Lämmitykseen, työkoneisiin ja kiinteästi asennettuihin moottoreihin tarkoitetusta kevyestä polttoöljystä osa olisi vuodesta 2021 alkaen korvattava biopolttoöljyllä. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi biopolttoaineiden käytön edistämiseksi annettua lakia niin, että jakeluvelvoitetta tiukennettaisiin vuodesta 2021 alkaen. Tähän liittyvää kehittyneiden polttoaineiden alatavoitetta tiukennettaisiin myös vuodesta 2021 alkaen. Biopolttoaineista ja bionesteistä annettuun lakiin lisättäisiin myös viittaus biopolttoöljyn käytön edistämisestä annettuun lakiin.

Esityksen taustana on Suomen 39 % kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoite vuodelle 2030, joka koskee ns taakanjakosektoreita (muun muassa liikenne, maatalous, öljylämmitys ja jätehuolto).

Biotuotteet vähentävät päästöjä ja ovat kasvava liiketoiminta

Ilmastonmuutoksen hillintään biopohjaiset tuotteet tuovat hyviä ratkaisuja jo nyt, ja jatkossa enenevässä määrin päästövähennysten tarpeen kasvaessa. Sekä biopolttoöljyn että biopolttoaineiden käytön edistäminen lämmityksessä ja liikenteessä on tärkeää, jotta vaativa päästövähennystavoite vuodelle 2030 olisi saavutettavissa.

Pitkäjänteinen ja ennakoitava lainsäädäntö vaikuttaa merkittävästi investointien toteutumisessa ja liiketoiminnan suuntaamisessa. Jakeluvelvoitteesta on hyvä säätää kansallisen energia- ja ilmastostrategian linjausten mukaisesti, mutta kuitenkin niin, että vuosien 2026-2030 velvoitetta tarkasteltaisiin uudelleen ennen tämän kauden alkua ja huomioitaisiin mahdolliset muutostarpeet.

Kilpailukykyvaikutus tulisi minimoida ja kompensoida

Biopohjaisten tuotteiden valmistaminen tulee usein fossiilipohjaisia tuotteita kalliimmaksi. Polttoaineiden käyttäjille voi syntyä kilpailukykyhaittaa, kun kansallisesti ylitetään EU-velvoitteet. Esitysluonnoksen perusteluissa arvioidaan syntyvän satojen miljoonien eurojen kustannus eri sektoreille, vaikka lisäkustannuksia katsotaan aiheutuvan vain muiden EU-maiden jakeluvelvoitteen ylittävältä osuudelta. Tällöin kuitenkin jää huomiotta logistiikkakustannusten nousun vaikutus EU:n ulkopuolisessa, kansainvälisessä kilpailussa toimiviin yrityksiin. Myös EU:n sisällä kilpailukykyhaittaa mahdollisesti syntyy Suomen pitkien logistisien yhteyksien takia.

EK:n näkemyksen mukaan on tarpeen tehdä eurooppalaisia ja kansainvälisiä kustannusvertailuja elinkeinoelämän logistiikkakustannusten kehittymisestä polttoaineiden osalta 2020-luvulla. Myös raaka-ainepohjan riittävyyttä kannattaa tarkastella. Lisäksi tulee selvittää, miten yrityksille koituvaa kilpailukykyhaittaa voitaisiin pienentää. Kuten energia- ja ilmastostrategiassa on todettu, on aiheutuva kilpailukykyhaitta kompensoitava yrityksille. Hyvin kohdennettuja toimia varmasti löytyisi tämän haasteen ratkaisemiseksi ja EK on mielellään mukana niiden valmistelussa.

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi laki hiilen energiakäytön kieltämisestä. Hiilen käyttö olisi kiellettyä sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena 1.5.2029 alkaen. Huoltovarmuuden ja toimitusvarmuuden turvaamiseksi kieltoon on esitetty tiettyjä poikkeuksia. Kiellon vastaisesta hiilen käytöstä määrättäisiin seuraamusmaksu.

Taustana luonnosesitykselle on perustelumuistiossa mainittu hallitusohjelma ja kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030. Tavoitteena on varmistaa kivihiilen energiakäytön päättyminen ennen vuotta 2030 ja samalla välillisesti edistää energiajärjestelmän vähähiilisyyttä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on huolissaan ilmastomuutoksesta ja pitää tärkeänä edistää pitkäjänteisesti ja ennakoitavasti tarvittavia hillintätoimia.

Kivihiilen käyttö vähenee selvästi ilman lainsäädäntöäkin jo tehtyjen investointisuunnitelmien myötä

Ilmastonmuutoksen hillinnässä energiatuotantotapojen uudistaminen on keskeisessä roolissa. EU:ssa päästökauppa on valittu ohjauskeinoksi kasvihuonekaasujen vähentämiseen energiantuotannossa ja teollisuudessa. Se kattaa siis myös kivihiilen energiakäytöstä syntyvät ilmastopäästöt. Vähähiilisten energiainvestointien asema on myös vahvistunut selvästi, kun päästöoikeuden hinta on yli kolminkertaistunut viime vuodesta. Ehdotettu lainsäädäntö olisi päällekkäistä päästökaupan kanssa, mikä osaltaan heikentäisi päästökaupan toimivuutta.

Kivihiilen käyttö vähenisi ilman lainsäädäntöäkin jo tehtyjen investointisuunnitelmien myötä selvästi, joten vuonna 2030 jäljelle olevien laitosten kannalta kustannustehokasta olisi pitää ne tuotannossa teknisen ja taloudellisen käyttöiän loppuun. Kyseisten laitosten ilmastopäästöt olisivat pienet, joten niillä ei olisi Suomen tai varsinkaan EU:n päästökauppasektorin päästövähennysten kannalta merkitystä.

Käyttökiellolla merkittävä vaikutus huoltovarmuuteen ja omaisuuden suojaan

Esitysluonnoksessa on erityisen ongelmallista sen vaikutus huoltovarmuuden toteutumiseen. Sekä talvikauden kaukolämmön tuotannon varmistaminen että sähkön toimitusvarmuus tehoreservissä perustuvat tällä hetkellä kivihiilen hyvään varastointimahdollisuuteen ja käytettävyyteen kiinteän polttoaineen voimalaitoksissa. Olisikin perusteellisesti selvitettävä, miten katkeamaton lämmön ja sähkön tuotanto taataan myös jatkossa.

Kivihiilen käytön kieltämisellä on selvä vaikutus yritysten omaisuuden suojaan, jos muutoin kaikki lainsäädännön vaatimukset täyttävä laitos joudutaan poistamaan tuotannosta ennen teknis-taloudellisen käyttöikänsä päättymistä. Kivihiilen energiakäytön kielto ja sen perusteet ovat suhteellisuusperiaatteen kannalta varsin ongelmallisia. Säätämisjärjestyksen kannalta on kiellon ajallisella voimaantulolla suuri merkitys. Näitä edellä mainittuja seikkoja on syytä pohtia hyvin huolellisesti suhteessa saavutettuun päästövähennykseen.

Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) juuri julkaistut viestit tulee ottaa vakavasti, arvioidaan EK:ssa. Suomalaisyritysten ilmasto-osaaminen on hyödynnettävä maksimaalisesti niin kotimaassa kuin maailmalla. Tuoreen selvityksen mukaan Suomi on jo nyt maailman 2. paras innovaatiomaa cleantechissä.

IPCC julkaisi tänään raportin, jossa tarkastellaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden vaikutuksia: miten maapallon lämpeneminen saataisiin rajoitettua 1,5 asteeseen. Ilmastopaneelin viesti oli kirkas – päästövähennyksiä tarvitaan enemmän ja nopeammin:

• IPCC:n mukaan 1,5 asteen tavoite edellyttää, että päästöt saataisiin nettovaikutuksiltaan nollaan vuoteen 2050 mennessä (päästöt miinus hiilinielut = 0). EU:n pitkän aikavälin päästövähennystavoite tulisi päivittää tämän mukaisesti.
• Laajamittaisia investointeja tarvitaan sekä olemassa olevaan teknologiaan että uusien vähähiilisten ratkaisujen synnyttämiseen. Päästövähennysten ohella on panostettava hiilidioksidin poistamiseen hiilinielujen ja CO2-talteenoton keinoin.

Elinkeinoelämä on vahvasti sitoutunut Pariisin sopimuksen tavoitteisiin ja niiden edellyttämiin toimenpiteisiin, vahvistaa EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki:

– EK esittää, että EU kiristäisi pitkän aikajänteen (2050) tavoitettaan Parisiin ilmastosopimuksen mukaisesti. Tehokkaimmin tavoitteet saavutetaan, kun päästövähennyksiin löydetään kustannustehokkaat ja markkinaehtoiset keinot. Tästä hyvänä esimerkkinä on EU:n päästökauppa, jonka avulla vuoden 2020 vähennystavoite on jo nyt saavutettu.

– Suomalaisyritykset haluavat antaa vahvan panoksensa ratkaisujen löytämiseksi. Olemme jo nyt maailman 2. paras innovaatiomaa cleantechissä.

– Mitä enemmän saamme suomalaista osaamista kansainvälisille markkinoille, sitä laajemmin Suomi voi olla vaikuttamassa ilmaston pelastamiseen, muistuttaa johtava asiantuntija Matti Kahra. Lisäksi tutkimukseen ja innovaatioihin tulee kohdentaa rahoitusta niin kansallisella kuin EU-tasolla.

Kahran mukaan Suomella on paljon annettavaa myös siinä, kuinka päästöjä saataisiin poistettua ilmakehästä hyödyntämällä luonnon hiilinieluja ja uutta teknologiaa.

– Yritysten on tärkeää olla mukana vahvistamassa myös yhteiskunnan valmiutta sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin, olivat ne sitten äkillisiä shokkeja tai pitkän aikavälin vaikutuksia kuten merenpinnan nousu.

Tutustu EK:n lausuntoon koskien EU:n ilmastotavoitteita 2050.

Elinkeinoelämän pohjoismaiset keskusjärjestöt uskovat vahvasti, että Euroopan on syytä jatkaa johtavassa roolissa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Lisäksi on tärkeää saada eurooppalaisten yritysten ilmastoratkaisut maailmanmarkkinoille.

EK on valmistellut yhdessä pohjoismaisten sisarjärjestöjensä kanssa kannanoton EU:n pitkän aikajänteen ilmastopolitiikkaan, josta komissio julkaisee esityksensä huomenna (28.11.).

Pohjoismaisten elinkeinoelämän järjestöjen kannanotossa painotetaan sitä, että EU:n tulee asettaa 2050 ilmastotavoitteensa nettonollaan, jolloin kasvihuonekaasupäästöt ja poistot (hiilinielut, talteenotto- ja varastointi sekä käyttö) ovat tasapainossa.

Kaikissa Pohjoismaissa elinkeinoelämä on sitoutunut kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan ja tukee Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita ja toimia. Maapallon lämpeneminen tulee pysäyttää 1.5 asteeseen, kuten lokakuussa julkistettu hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC esitti.

Pohjoismaiset elinkeinoelämän järjestöt uskovat vahvasti, että Euroopan tulee jatkaa johtavassa roolissa, kun ilmastonmuutosta vastaan taistellaan. Lisäksi Euroopan on tarjottava ratkaisuja muulle maailmalle. EU:n ilmastostrategian kulmakiviksi järjestöt ehdottavat seuraavia:

• Toimeenpannaan kunnianhimoinen ja markkinalähtöinen ilmastopolitikka, jolla täytetään Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteet
• Luodaan polku kohti kilpailukykyistä EU:ta, jolla on päästöt ja poistot tasapainossa vuoteen 2050 mennessä
• Vauhditetaan eurooppalaisten yritysten pääsyä maailmanmarkkinoille ilmastoratkaisuillaan.

Pohjoismaiden elinkeinoelämä on ilmastotyön edelläkävijä ja haluaa olla sitä jatkossakin, sanoo Jyri Häkämies:

– Yrityksissämme on sitouduttu ilmastohaasteen torjuntaan sekä omassa toiminnassa että tuottamalla ilmastoratkaisuja ympäröivälle maailmalle. Olemme tiivistämässä yhteistyötä pohjoismaisten keskusjärjestöjen kesken, mistä tämä ilmastokannanotto on erinomainen esimerkki.

Kannanottoon on koottu myös esimerkkejä siitä, miten Pohjoismaissa on löydetty vähähiilisiä ratkaisuja muun muassa teollisuuteen, liikkumiseen ja lämmitykseen.

EU:n komissio julkistaa huomenna pitkän aikajänteen ilmastostrategian, jota käsitellään tulevan vuoden aikana ja todennäköisesti myös Suomen puheenjohtajakautena ensi syksynä. Strategiassa esitetään kahdeksan erilaista polkua vuoteen 2050 ja yli.

Lue pohjoismaisten järjestöjen kannanotto kokonaisuudessaan (”A Nordic Climate Vision”). 

Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Kati Ruohomäki, EK, puh. 040 767 5684, etunimi.sukunimi@ek.fi

EK antaa vahvan tukensa komission esitykselle saada päästöt ja nielut tasapainoon vuoteen 2050 mennessä. Edessä on vilkas keskustelu Euroopan uusista ilmastopoluista ja -tavoitteista. Ratkaisevat vaiheet saattavat ajoittua Suomen puheenjohtajakaudelle syksyllä 2019.

Komission tänään julkistama strategia viitoittaa polkuja EU:n ilmastoneutraaliuuteen vuoteen 2050 mennessä. EU:n nykyinen päästötavoite vuodelle 2050 tavoittelee 80-95 % päästövähennystä. Lainsäädäntöä on sovittuna vuoteen 2030 asti ja komission arvion mukaan se vähentää EU:n päästöjä 45 % siihen mennessä. Pariisin sopimuksen tavoitteet edellyttävät kuitenkin näitä tavoitteita enemmän.

Komission strategia pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen esittämällä kahdeksan erilaista polkua kohti nettonollatavoitetta vuonna 2050. Strategiapaperissa ei esitetä uusia toimia jäsenmaille, vaan se kuvaa eri sektoreilla vaadittavia muutoksia sekä mittavia investointeja, joita päästöjen nollaaminen edellyttää EU-tasolla.

Komission mukaan päästötön EU rakentuu keskeisesti sähköistämiselle, innovaatioille, digitalisaation ja keinoälyn hyödyntämiselle sekä kiertotaloudelle. Toimenpiteiden keskiöön nousee seitsemän elementtiä, jotka ovat energiatehokkuus, uusiutuva energia, liikenne, teollisuus, älyverkot ja -yhteydet, biotalous ja hiilinielujen kasvattaminen sekä hiilidioksidin talteenotto -ja varastointi. Komission mukaan päästövähennykset edellyttävät merkittävää muutosta kaikilla yhteiskunnan sektoreilla sekä tuotannon että kulutuksen suhteen. Elinkeinoelämän, kaupunkien ja kuluttajien rooli tulee olemaan keskiössä tämän muutoksen ajurina.

EU:n pitkän aikajänteen ilmastostrategiaa käsitellään tulevan vuoden aikana jäsenmaiden kesken neuvostossa sekä parlamentissa, ja lopullisen strategian hyväksyminen saattaa jäädä Suomen puheenjohtajakauteen ensi syksynä. Strategia on osa Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamista, ja se toimitetaan YK:lle vuonna 2020.

EK julkisti eilen yhdessä pohjoismaisten sisarjärjestöjensä kanssa valmistellun kannanoton EU:n pitkän aikajänteen ilmastopolitiikkaan (”A Nordic Climate Vision”). Kaikissa Pohjoismaissa elinkeinoelämä on sitoutunut kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan ja tukee Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita ja toimia.

Lisätietoja komission sivuilta.

Valmet kehittää laitteita ja teknologioita, jotka säästävät vettä, energiaa ja raaka-aineita. Kokonaan uusien prosessien kehittäminen ja varsinkin kaupallistaminen vievät helposti 10‒15 vuotta. Siksi johdonmukainen ja ennakoitava päätöksenteko on ensiarvoisen tärkeää, sanoo Valmetin tutkimus- ja kehitysjohtaja Ari Saario.  

Valmet toimittaa ja kehittää teknologiaa, automaatiota ja palveluja sellu-, paperi- ja energiateollisuudelle. Sen asiakkaat muuntavat uusiutuvia raaka-aineita energiaksi, biokaasuksi, biomateriaaleiksi ja selluksi, paperiksi ja kartongiksi.

Energiaratkaisuissa yhtiö hakee kasvua Euroopan lisäksi Kaakkois-Aasiassa ja Kiinassa. Myös ilmansuojeluteknologioiden kysyntä nousee tiukentuvien määräysten vuoksi. Sellu- ja paperiteollisuuden alalla yhtiö on maailman johtava, globaali toimija.

Keittiössä nököttävä talouspaperirulla on ehkä valmistettu Valmetin koneella.

Ari Saario

Ari Saario on työskennellyt Valmetin tutkimus- ja kehitysjohtajana vuodesta 2016. Sitä ennen Sellu- ja energia- liiketoiminnon t&k-osaston vetäjänä, aiemmin myös mm. Oilonissa, Metsossa ja tutkijana. Koulutukseltaan hän on tekniikan tohtori Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Jos olisit päättäjänä, mikä olisi ensimmäinen uudistus, jota lähtisit viemään eteenpäin kestävän kehityksen alueella? Miksi?

”Antaisin yrityksille tukea ensimmäisen demonstraatiolaitoksen rakentamiseen, ja huomioisin siinä myös teknologiatoimittajan ottaman riskin. Usein ajatellaan, että tuetaan t&k:ta, mutta rakentakoot yritykset demolaitokset. Se on kuitenkin se isoin riskipäätös. Demoa tarvitaan, että voidaan osoittaa uuden teknologian toimiminen muutenkin kuin paperilla. Se demo voi maksaa 50 miljoonaa.”

Mittavaa energiansäästöä uusilla koneilla

‒ Resurssitehokkuudessa kehittämämme laitteet ovat tällä hetkellä johtavia maailmassa. Esimerkiksi uusi kartonkikone säästää edellisen sukupolven koneisiin verrattuna 30 % vettä ja energiaa, Valmetin tutkimus- ja kehitysjohtaja Ari Saario antaa esimerkin.

‒ Jo prosentin säästö on paljon, kun tehdas, jossa kone pyörii, käyttää saman verran energiaa kuin pieni kaupunki. Lähes kolmanneksen säästöstä puhumattakaan.

‒ Toinen uusi konekonsepti tulee tissue-puolelta. Sen avulla talous- ja wc-paperia pystytään tekemään 10‒20 % vähemmällä raaka-aineella, ja lopputuote on yhtä hyvää kuin ennenkin. Säästyy sekä puuta että energiaa.

Visio: autonominen, päästötön tehdas

Valmetin pitkän aikavälin visiona on kehittää autonominen tehdas, joka ei tuota minkäänlaisia päästöjä. Etappeja sitä kohti on saavutettu.

‒ Äänekosken biotuotetehtaalle toimittamamme kaasutusteknologia ja soodakattila maksimoivat bioenergian hyödyntämisen omaan toimintaan sekä myyntiin markkinoille. Sellutehtaan ei tarvitse käyttää fossiilisia polttoaineita.

‒ Lisäksi biotuotetehdas tuottaa tarvitsemansa rikkihapon itse. Sellunvalmistusprosessissa syntyy erilaisia rikkiä sisältäviä kaasuja. Ne kerätään talteen ja prosessoidaan rikkihapoksi, Saario kertoo.

Hyvää kiertotaloutta päästöjen kannalta, ja tuottaa myös selvää säästöä.

Teollinen internet tärkeä väline resurssitehokkuudessa

Resurssitehokkuuden parantamisessa digitaalisuus ‒ Valmetin kielellä teollinen internet ‒ on tärkeä väline. Se tarkoittaa esimerkiksi mittaus- ja säätöjärjestelmiä, joiden avulla voidaan vähentää mm. energiankulutusta pienemmäksi pienin viilauksin prosentti sieltä, toinen täältä.

Se tarkoittaa myös paljon muuta. Erityisasiantuntija vaikka Tampereelta voi esimerkiksi ottaa etäyhteyden asiakkaaseen toisella puolella maailmaa ja ratkaista asiakkaan ongelman hyödyntäen dataa, prosessianalytiikkaa sekä virtuaalitodellisuuden (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR) sovelluksia.

‒ Asiakkaan edustaja vaikka Chilessä laittaa koneen ääressä päähänsä HoloLens-lasit. Asiakas saa apua saman tien. Paikan päällä oleva saa tarvittaessa erilaista lisätietoa ja ohjeita, Saario kuvaa.

Säästyy paljon aikaa, sitä kautta rahaa ja lentäminen vähenee. Säästyy siis myös energiaa.

Uuden teknologian muna-kana-ongelma

Valmetin liiketoiminnassa tärkeä asia ovat myös arvokkaat, uusiutuvat lopputuotteet. Yksi esimerkki on ligniinin erottamiseen tarkoitettu teknologia.

Käynnissä on kaksi ensimmäistä ligniinin erotusteknologian demonstraatiolaitosta USA:ssa ja Kotkassa.

‒ Ligniinillä on todella paljon mahdollisuuksia. Sitä ei kuitenkaan ole vielä riittävästi saatavilla markkinoilla. Tästä syystä ei ole myöskään tarpeeksi uskallusta hyödyntää ligniiniä arvokkaampien lopputuotteiden raaka-aineena. Ja kun lopputuotteelle ei ole markkinoita, ei ole kysyntää erotusteknologialle.

Muna-kana-ongelma siis. Se on Saarion mukaan tavallista, kun kyse on uudesta asiasta.

‒ Uuden prosessin ja teknologian kaupallistamiseen menee helposti 10‒15 vuotta. Sitten jossain kohti aika on sille oikea.

Tästä tullaankin Saarion toiveeseen päättäjille: toimikaa johdonmukaisesti ja ennustettavasti.

Elintärkeä ennustettavuus

‒ Ennustettavuus on meille elintärkeää. Kun kehitämme uutta prosessia, investointikustannus voi olla lähes sata miljoonaa euroa. Silloin pitää olla jonkinlaisia ennustettavia näkymiä.

‒ Jos rakennetaan uudenlainen laitos, mitkä ovat sen liiketoiminnan mahdollisuudet tulevaisuudessa? Ja jos kehittämiseen ei saada tukea, yritykselle voi olla liian iso riski lähteä etenemään.

Avainsana on juuri demonstraatiolaitos. Monesti siitä tulee kaupallistamisen pullonkaula, sillä ensimmäisen referenssin rakentaminen on suurin riskipäätös. Suomalainen ja eurooppalainen toimija tarvitsee referenssejä kotimarkkinoilla voidakseen kilpailla ja pärjätä kansainvälisilla markkinoilla.

Demonstraatiolaitos on oleellinen

‒ Kaikissa uuden kehittämisessä aivan oleellinen rooli on ensimmäisellä oikean kokoluokan toteutuksella. Tutkimusvaihe on tietenkin iso työ. Kun se on tehty, ollaan kuitenkin vielä todella kaukana siitä, että tuloksia voitaisiin oikeasti hyödyntää.

‒ Kun jotain on kehitetty 15‒20 vuotta ja on edetty laboratoriovaiheeseen, ajatellaan usein, että 80 % työstä olisi tehty, 20 olisi tekemättä.

‒ Todellisuudessa tilanne voi olla päinvastoin. Siinä kohti 20 % kehitystyöstä on tehty. 80 % on vielä tekemättä.

Suurin Suomen cleantech-vientiä edistävä tekijä olisikin Saarion mielestä juuri se, että demonstraatiolaitosten rakentamisen kynnystä saataisiin madallettua.

Tätä on Valmet

• Maailman johtava teknologian, automaation ja palvelujen toimittaja ja kehittäjä sellu-, paperi- ja energiateollisuudelle
• Neljä liiketoimintalinjaa: Palvelut, Sellu ja energia, Paperit, Automaatio
• Liikevaihto 2017 noin 3,1 mrd €
• 16 omaa t&k-keskusta ja koekoneita Suomessa, Ruotsissa ja Portugalissa
• Vuosittain t&k:hon n. 64 milj. €
• Yli 12 000 työntekijää yli 30 maassa, Suomessa noin 4 800
• Pääkonttori Espoossa, Tampereella suurin keskittymä toimintoja, mm. energian, automaation ja bioteknologian tutkimuskeskus ja koelaitos
• Kestävän kehityksen Dow Jones -indeksissä viidettä perättäistä vuotta

Haastattelu liittyy EK:n vaalitavoitteista käytävään keskusteluun. Tutustu näkemyksiimme energiasta, luvituksesta, liikenteestä ja kiertotaloudesta. Tutustu myös EK:n vaalisivustoon: www.ekvaaliviestit.fi .

Katowicen neuvottelutulos on EK:n arvion mukaan merkittävä askel kohti maailman maiden ilmastotavoitteiden tehokkaampaa toimeenpanoa ja niiden kunnianhimon nostamista lähivuosina. Katowice rakentaa suomalaiselle ilmastobisnekselle globaaleja kasvunäkymiä ja tasaisempaa pelikenttää eri puolilla maailmaa.

Katowicen tänään päättyneen ilmastokokouksen tärkein saavutus oli se, että siellä päästiin sopuun sääntökirjasta, jonka mukaisesti Pariisin sopimuksessa sovittuja  ilmastotoimia raportoidaan, seurataan ja todennetaan.

Elinkeinoelämän keskusliitto seurasi Katowicen neuvotteluita tiiviisti. EK liittyi marraskuussa CLC-aloitteeseen (Climate Leadership Coalition), jonka tavoitteena on nostaa ilmastotavoitteiden kunnianhimoa. Taustalla on suomalaisen elinkeinoelämän vahva sitoutuminen ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen.

Katowicen lopputulosta voi pitää ilmastokokouksen ennakko-odotuksiin nähden kohtuullisena, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Matti Kahra:

”Merkillepantavaa on se, että IPCC-ilmastopaneelin lokakuinen raportti ja Katowicen neuvottelutulos tukevat toinen toisiaan: kumpikin haastaa maailman maita ja talousalueita kunnianhimoisempiin ilmastotoimiin 1,5 asteen tavoitetason suhteen. Toimeenpanoa tulee kiihdyttää kaikkialla. Katowice kirittää siis maailman muita talousalueita seuraamaan EU:n esimerkkiä ilmastotavoitteiden uskottavassa toimeenpanossa.”

Katowice toi hyviä uutisia myös suomalaiselle cleantechille:

”Sääntökirjan viitoittamat yhtenäiset pelisäännöt selkiyttävät toimintaympäristöä ja mahdollistavat ilmastobisneksen kasvun sekä tasaisemman pelikentän eri puolilla maailmaa.”

Kahra seurasi Katowicessa myös kansainvälisen päästömarkkinan etenemistä. EK pitää olennaisen tärkeänä, että hiilipäästöille saataisiin globaalisti mitattava ”hintalappu”.

”Oli pettymys, ettei Katowicessa päästy etenemään riittävän päättäväisesti kansainvälisen päästökaupan kehittämisessä. Sitä tarvittaisiin, jotta ilmastopolitiikkaa voitaisiin toteuttaa markkinaehtoisesti ja kustannustehokkaasti.”

Suomalaiset yritykset haluavat antaa parhaan panoksensa ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi ja kestävän liiketoiminnan luomiseksi. Se edellyttää EK:n mukaan toimintaympäristön uudistamista sellaiseksi, että se kannustaa tekemään kestävän kasvun investointeja. Avainasemassa ovat vähäpäästöisen energian kannusteet, kiertotalouden markkinaehtoisuus, liikenneinfran rahoituksen vahvistaminen sekä viranomaisten lupakäsittelyn ja kaavoituksen sujuvoittamistoimien jatkaminen.

Suomen elinkeinoelämä on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja sen käytännön toimeenpanoon. Ilmakehän lämpeneminen on saatava rajoitettua 1,5 asteeseen, kuten kansainvälinen IPCC-raportti esitti.

EK on esittänyt EU:lle pitkän aikajänteen ilmastotavoitteen tiukentamista siten, että päästöt ja hiilinielut saadaan tasapainoon vuonna 2050 (ns. nettonolla). Toimimme tämän päämäärän hyväksi myös eurooppalaisessa kattojärjestössämme (BusinessEurope). Olemme allekirjoittaneet Climate Leadership Coalitionin (CLC) vetoomuksen marraskuussa 2018.

EK toivoo Suomen tulevan hallituksen vahvistavan kestävän talouden investointiedellytyksiä:  

Suomalaisia ilmastoratkaisuja maailmalle
Suomalaisyrityksillä on tarjota teknologiaa, palveluita ja toimintamalleja, joita Pariisin ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan. On toimittava sen puolesta, että ne saataisiin nykyistä laajamittaisemmin käyttöön niin kotimaassa, EU:ssa kuin maailmalla. Tätä edistäisi myös hiilipäästölle asetettu hintalappu maailmalla.

Hyvinvointia vähähiilisestä, kilpailukykyisestä ja monipuolisesta energiasta
Toteutetaan energia- ja ilmastopolitiikkaa kunnianhimoisesti, kustannustehokkaasti ja markkinaehtoisesti. EU:n sallimat joustot kannattaa hyödyntää täysimääräisesti. Yhteiskunnan sähköistyminen on myös keino vauhdittaa vähähiilisyyttä. Palveluyritysten sähköveroa tulisikin alentaa. Vähäpäästöisten autojen hankinnassa tulisi käyttää vahvempia veroporkkanoita.

Kiertotalous kestävän kasvun veturiksi
Kiertotalouden vauhdittamisessa on elinehtona markkinaehtoisuus, jotta raaka-aineet, tuotteet ja palvelut liikkuvat arvoketjuissa sujuvasti yli toimialarajojen. Lainsäädännön pullonkaulat tulee avata, jotta sivuvirrat ja jätteet saadaan hyödynnettyä tehokkaasti.

Sujuvampaa luvitusta ja kaavoitusta
EK:n 31.1. julkaisema yrityskysely kertoo, että suuntaa-antavan arvion mukaan investointeja on erilaisissa lupamenettelyissä käsittelyssä 2,7 miljardin euron verran. Käsittelyä nopeuttaisi lupajärjestelmän digitalisointi yhden luukun periaatteen mukaisesti, enimmäiskäsittelyaikojen määrittäminen ja ilmoitusmenettelyn laajempi käyttö. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa on keskeistä kaavatasojen vähentäminen sekä yksityisten toimijoiden aloite- ja suunnitteluoikeuksien kehittäminen.

Liikenneyhteydet pohjoismaiselle tasolle
Parlamentaarisen työryhmän suositukset on syytä toteuttaa – lähtökohtana johdonmukainen 12 vuoden suunnittelujänne. Perusväylänpidon rahoitusta on nostettava 1 300 miljoonan euron vuositasolle. Liikenneväylät tarvitsevat investointeja vähintään 600 miljoonan euroa vuodessa.

EK:n eduskuntavaaliviestit liittyen ilmastoon, energiaan, kiertotalouteen, luvitukseen ja kaavoitukseen sekä liikenteeseen: Kestävää kasvua Suomeen -julkaisu. 

Ilmastonmuutos on yksi kuumimmista vaaliteemoista. Keskiviikkona 27.3. järjestetään vaalikeskustelu siitä, miten Suomi nostetaan ilmastoratkaisujen kärkimaaksi. Keskustelua voi seurata suorana lähetyksenä EK:n youtube-kanavan kautta klo 16.00 lähtien.

Tilaisuudessa puolueiden edustajat esittelevät omat ohjelmansa ilmastoliiketoiminnan kasvattamiseksi, joita yrityselämän edustajista koostuva raati kommentoi. Vastaavasti puolueet kommentoivat yrityselämän edustajien hallitusohjelmaehdotuksia, joita Suomessa pitäisi seuraavalla hallituskaudella toteuttaa ilmastoliiketoiminnan kilpailukyvyn kehittämiseksi.

Vaalikeskustelun järjestävät EK, MTK, Business Finland, Teknologiateollisuus, Energiateollisuus, Finanssiala, Sitra, Smart&Clean Säätiö ja Climate Leadership Coalition.

Ilmastonmuutos on noussut vuoden 2019 vaalien keskeiseksi teemaksi. Julkinen keskustelu on tähän asti painottunut siihen, hoitaako Suomi Pariisin sopimuksen velvoitteensa ja millaisia muutoksia, velvoitteita, kieltoja ja veroja tämä vaatisi. Keskustelussa varjoon on jäänyt se, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvittava transformaatio luo valtavat liiketoimintamahdollisuudet. Vaikka Suomen omat päästöt ovat pieniä globaalissa mittakaavassa, on Suomen ja suomalaisten toimijoiden hyvä olla kehityksen kärjessä.

Climate Leadership Coalitionin fasilitoimassa tilaisuudessa keskiviikkona 27.3. kuusi suurinta puoluetta, elinkeinoelämän edustajat ja Sitran ja Smart & Clean -säätiön edustajat keskustelivat, millaisia liiketoimintamahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvittava muutos tuo ja miten Suomeen saataisiin ilmastoliiketoimintaan liittyviä investointeja, työpaikkoja ja kasvatetaan vientiä. Lisäksi esitettiin investoijien näkökulmia Suomen kilpailukyvyn kasvattamiseksi.

Puolueista mukana olivat Keskusta, Kokoomus, Perussuomalaiset, SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät. Elinkeinoelämää tilaisuudessa edustivat Business Finland, Elinkeinoelämän keskusliitto, Energiateollisuus, Finanssiala ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ja Teknologiateollisuus.

Yrityssektorin edustajat esittivät, että puhtaiden ratkaisujen investointien houkutteluun vaikuttavat maiden:

• ilmastotoimiin liittyvien ohjaus- ja politiikkatoimien ennustettavuus ja vakaus,
• aktiivisuus kansainvälisten markkinoiden kehittämisessä,
• lainsäädännön, mm. luvituksen, ajantasainen uudistaminen,
• työvoiman osaamis- ja koulutustaso ja panostukset T&K, kokeilu- ja kaupallistamisympäristöihin,
• julkisen hankinnan progressiivisuus ja kansalaisten aktiivisuus,
• keskeisten tuotannontekijöiden kilpailukyky,
• yritysten ilmastostrategioiden laajuus ja systemaattisuus sekä
• kasvun mahdollistavan rahoituksen saatavuus.

”Elinkeinoelämän keskusliitto on sitoutunut 1,5C asteen tavoitteeseen. Suomi on tällä hetkellä yksi maailman parhaista cleantechin innovaatiomaista ja haluamme jatkossakin olla etujoukoissa ratkaisemassa ilmastohaastetta. Tämä edellyttää hallittua rakennemuutosta ja näkymää tuleville vuosikymmenille,” esitti EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Suomen cleantech-liikevaihdon arvioidaan olevan yli 25 miljardia euroa, yli kolmannes Suomen kokonaisviennistä. Vuonna 2016 Suomi arvioitiin maailman vihreimmäksi maaksi Environmental Performance Indexissä ja vuonna 2017 kakkoseksi The Global Cleantech Innovation Indexissä. Vuoden 2018 Environmental Performance Indexissä sijoituksemme oli pudonnut kymmenen pykälää ja Ilmasto-energiakategoriassa olimme sijalla 42. Ranking-pudotus on yksi indikaatio kilpailun kiristymisestä. Yhä useammat maat, kaupungit ja maakunnat haluavat pienentää hiilijalanjälkeään ja samalla houkutella alan investointeja.

”Myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) tukee 1,5C-asteen tavoitetta. Maankäyttösektoreilla, metsien ja peltokasvien kasvulla sekä maaperän hiilensidonnalla on ratkaiseva rooli tavoitteen toteuttamisessa. Päästöjä tasapainottava hiilensidonta ja hiilineutraali biotalous tarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia, joiden kehittämistä on syytä entistä tarmokkaammin seuraavalla hallituskaudella edistää,” toteaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

”Energiamurros on yksi kaikkien aikojen suurimmista liiketoimintamahdollisuuksista ja innovaatiopolitiikan tulisi tukea yritysten ponnisteluja vientikelpoisten ratkaisujen luomisessa. Päästövähennysten osalta on tärkeää, että ne toteutetaan kustannustehokkaasti ja markkinaehtoisesti, välttäen kansallisten toimien ja EU-päästökaupan välisiä päällekkäisyyksiä ja ristiriitaisuuksia”, totesi EK:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Lundmark.

Lisätietoja:
Jouni Keronen, CLC, jouni.keronen(at)clc.fi p. 050 4534881
Matti Kahra, EK, matti.kahra(at)ek.fi p. 040 5210320
Anssi Kainulainen, MTK, anssi.kainulainen(at)mtk.fi, p. 050 596 1541

Kun nuori diplomi-insinööri Matti Lehmus aloitti yli 20 vuotta sitten Nesteellä, yhtiön nimi oli vielä Neste Oil, ja pääbisnes musta kulta eli öljy. Teollisuudenalalla polttavimpia kysymyksiä oli öljyn riittäminen. Ilmastonmuutoksesta ei vielä puhuttu isoilla kirjaimilla, saati sitten jätteiden kierrättämisestä.

Nyt koko uransa saman yhtiön palveluksessa tehnyt Lehmus johtaa Nesteen öljytuoteliiketoimintaa. Ala on sinä aikana mullistunut. Öljyn riittävyydestä ei enää puhuta. Sen kulutus halutaan kääntää laskuun ja löytää korvaavia vähähiilisiä vaihtoehtoja.

– Nyt kysymys on siitä, miten toimitaan vastuullisesti niin, että resurssit riittävät, eikä ilmasto lämpene, Lehmus sanoo.

Lehmus on vuoden alusta lähtien heiluttanut puheenjohtajan nuijaa Kemianteollisuus ry:ssä ja kuuluu myös EK:n hallitukseen. Hän katsoo kemianteollisuuden nousseen keskeiseen rooliin, kun maailmanlaajuisiin ongelmiin etsitään ratkaisua. Ilmastonmuutoksen ja kiertotalouden kysymyksistä puhutaan nyt eniten, mutta niiden lisäksi kysymys on ruuan ja veden riittämisestä.

Kemianteollisuudella on näppinsä pelissä vähän kaikessa. Sen takia Lehmuskin aikoinaan hakeutui opiskelemaan kemiaa.

– Kun katsoo taaksepäin, tämä on ollut valtavan kiinnostava 20 vuotta. Muutosvauhti vaan kiihtyy. Ymmärrys esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemisestä kasvaa joka vuosi.

Viime vuonna julkaistu IPCC:n raportti kristallisoi sen, että nykytoimet eivät riitä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

– On tehtävä enemmän ja nopeammin. Lämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen tarkoittaa, että vuoteen 2050 mennessä koko Europan pitäisi käytännössä olla hiilineutraali, Lehmus sanoo.

Tavoitteena hiilineutraali kemia

Kemianteollisuus julkisti tammikuun lopussa omat tavoitteensa hiilineutraaliudelle. Liiton tavoitteena on hiilineutraali kemianteollisuus vuoteen 2045 mennessä. Aikataulu on viisi vuotta tiukempi kuin EU:n jäsenvaltioilleen asettama tavoite. Päämäärään pyritään pienentämällä hiilijalanjälkeä eli kasvihuonepäästöjä vähentämällä, mutta myös kasvattamalla hiilikädenjälkeä, eli kehittämällä uusia päästöjä pienentäviä ratkaisuita.

– Kemianteollisuus on vientiteollisuutta. Suomalainen teollisuus voi olla viemässä näitä ratkaisuita myös muualle maailmaan.

Kemianteollisuus on ilmastotalkoissa mukana omilla tuotteillaan, kuten uusiutuvilla muoveilla ja polttoaineilla, sekä kehittämällä materiaaleja tukemaan muiden alojen ratkaisuja. Tästä esimerkki ovat akkumateriaalit, joita sähköistyvässä yhteiskunnassa tarvitaan. Vastaava tilanne on kiertotaloudessa.

– Jätteiden määrää pitää pystyä vähentämään samaan aikaan, kun syntyvää jätettä täytyy pystyä käyttämään uusien materiaalien raaka-aineena. Kemianteollisuus on edesauttamassa tätä kiertoa, Lehmus sanoo.

Mutta miten tämä temppu oikein tehdään? Vuosi 2045 voi tulla vastaan yllättävän pian, kun ratkaisut eivät ole valmiita. Jos katsotaan Nesteen transformaation esimerkkiä, kehitystyö uusiutuvien polttoaineiden saamiseksi markkinoille alkoi jo kauan sitten. Ensimmäinen uusiutuvia polttoaineita valmistava laitos aloitti 2007, mutta kehitystyö oli alkanut jo kymmenen vuotta aikaisemmin. Vasta viime vuosina uusiutuvien merkitys liiketoiminnalle on kasvanut huomattavaksi.

– Vuotta 2045 silmällä pitäen täytyy välittömästi aloittaa uusien ratkaisujen kehittäminen ja olla määrätietoinen niiden käyttöönotossa, jotta tällä aikajänteellä saadaan tarvittu muutos aikaan. Aikaa ei ole hukattavaksi.

Lehmus sanoo menestystarinoiden syntyvän nimenomaan siitä, että polttavien kysymysten    ratkaisemista ohjaa vahva visio.

– Yritykset tarvitsevat paljon rohkeutta, kun pitää uusiutua ja luopua vanhasta. Yhteiskunnan selvä signaali siitä, mihin suuntaan halutaan mennä, tukee tässä muutoksessa”, Lehmus sanoo.

Lehmus nostaa esiin kolme asiaa, jotka tarvitaan muutokseen tukemiseen: korkean kunnianhimon tason, pitkänäköisyyden lainsäädännössä ja osaamisen.

– Lähtökohta Suomessa on hyvä. Suomi on yksi niitä maita, jossa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen suhtaudutaan kunnianhimoisesti. Meillä on myös hyvä historia pitkäjänteisessä lainsäädännössä. Osaaminen on maailman huippua, Lehmus sanoo.

Hän kehaisee tavoitteita, jotka Suomi on asettanut uusiutuvan energian lisäämiselle liikenteessä vuoteen 2030 mennessä.

– Vastaava, ensi vuoteen asti ulottuva tiekartta luotiin vuonna 2007. Tällaiset tiekartat ovat investointien ja tutkimuspanostusten kannalta tärkeitä päätöksiä, sillä ne edesauttavat näkyvyyttä siihen, mihin suuntaan asioita halutaan viedä, Lehmus sanoo.

Sen sijaan osaamisen kehittämiseen Suomen pitäisi Lehmuksen mukaan panostaa enemmän.

– Kun katsoo pidemmän aikavälin trendiä, panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat Suomessa laskeneet. Se on ongelma myös kilpailukyvylle, sillä Suomen kaltainen maa pärjää nimenomaan korkealla osaamisella.

Lehmus uskoo, että korkea osaaminen helpottaa myös ulkomaisen työvoiman houkuttelua.

– Tänne tulevat osaajat pääsevät kehittämään ratkaisuita, joilla on aidosti merkitystä.

Kilpailukyky edellytyksenä uusiutumiselle

Vuoden 2045 hiilineutraaliustavoitteeseen pääseminen edellyttää valtavasti tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä investointeja. Tämän mahdollistamiseksi Lehmus kantaa huolta myös Suomen kilpailukyvystä.

– Kustannuskilpailukyvyn pitää olla kunnossa, oli kyse sitten energian verotuksesta tai työvoimakustannuksista. On todella tärkeää, että Suomi pysyy kehityksessä mukana vertailtaessa kustannuskilpailukykyä.

Lehmus sanoo, että maailmantalouden epävarmuus, Brexit ja kauppapoliittiset jännitteet vain lisäävät omien kilpailukykyä edistävien toimien merkitystä.

– On selvää, että monella alalla mietitään nyt, uskaltaako investoida.

Lehmus on kuitenkin optimisti. Hän uskoo, että Suomi on vuonna 2050 edelläkävijä.

– Vuoteen 2050 mennessä Suomi on onnistunut siirtymään hiilineutraaliin talouteen. Uskon vahvasti, että Suomesta löytyy huippuosaavia yrityksiä, jotka ovat pystyneet luomaan ratkaisuita, joita hyödynnetään ei vain Suomessa, vaan muuallakin.

Suomi huomenna -juttusarjassa esitellään EK:n hallituksen jäseniä

Teksti: Merja Mähkä

Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka, yritysten kilpailukyky ja positiivinen työllisyyskehitys eivät ole toisiaan pois sulkevia tavoitteita - päinvastoin. Vähähiilisestä yritystoiminnasta on mahdollista tehdä entistä vahvempi veturi Suomen taloudelle ja työllisyydelle.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan vetoomus Suomen päättäjille:

Ilmastonmuutoksen hillintä on aikamme vakavin haaste, jonka ratkaisuun sekä EK että SAK ovat sitoutuneet. Haasteeseen tulee tarttua IPCC-raportin esittämällä tavalla: päästövähennyksiä tarvitaan enemmän ja nopeammassa aikataulussa. Vain siten ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja kustannukset pysyvät yhteiskunnallisesti hallittavissa rajoissa.

Ilmastoteot ovat myös positiivinen mahdollisuus suomalaisille yrityksille ja työntekijöille. Puhtaiden ratkaisujen markkinat kasvavat maailmalla kiihtyvällä tahdilla. Suomi on alan kiinnostavimpia innovaatiomaita, jonka osaamiselle on globaalia kysyntää. Mitä enemmän saamme ratkaisujamme kansainvälisille markkinoille, sitä laajemmin Suomi voi olla vaikuttamassa päästötavoitteiden saavuttamiseen maailmanlaajuisesti.

Näin vähähiilisestä yritystoiminnasta on mahdollista tehdä paitsi merkittävä ilmastoteko, myös  Suomen talouden, työllisyyden  ja viennin veturi. Viisaasti toteutettuna ympäristön, työntekijöiden ja elinkeinoelämän tavoitteet saadaan siis tukemaan toisiaan.

Eikä Suomi ei ole yksin näissä pyrkimyksissä. Myös muissa Pohjoismaissa ja ympäri maailmaa elinkeinoelämä on sitoutunut kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan ja tukee Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita ja toimia.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on vahvasti sitoutunut Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteeseen ja sen edellyttämiin toimenpiteisiin EU:ssa. Yrityksille on tärkeää, että päästövähennyksiin löydetään kustannustehokkaat ja markkinaehtoiset keinot, jotka mahdollistavat päästövähennysten edellyttämät massiiviset investoinnit.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK päivitti alkuvuodesta omia energia- ja ilmastopoliittisia linjauksiaan vastaamaan tiedeyhteisön esittämiä vaatimuksia. SAK:n hallitus linjasi, että Suomen tulee tavoitella yhdessä EU:n kanssa 55 % päästöjenvähennystavoitetta vuoteen 2030 mennessä.

Järjestöt jakavat tavoitteen siitä, että EU:n nettopäästöt on saatava nollaan viimeistään vuoteen 2050 mennessä.

Eduskuntavaalien alla käydyissä keskusteluissa on varoiteltu ilmastopolitiikan olevan uhka suomalaisille työpaikoille ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle. SAK:n ja EK:n näkemyksen mukaan kunnianhimoinen ilmasto- ja energiapolitiikka sekä kestävän kasvun mahdollistama kilpailukyky ja työllisyyskehitys eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Esimerkiksi Suomen sähköntuotannosta jo 80 prosenttia tuotetaan päästöttömästi – osuus nousee jopa 90 prosenttiin uusiutuvan tuotannon ja ydinvoiman lisääntyessä lähivuosina. Sähköntuotannon päästöt ovat laskeneet johdonmukaisesti ilman merkittävää vaikutusta sähkön hintaan. Taustalla on valitun politiikan johdonmukaisuus ja aikaansaatu investointiympäristön myönteinen kehitys on pyrittävä toistamaan muilla sektoreilla, kuten liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuudessa.

Ennustettavan politiikan avulla voidaan myös taata oikeudenmukainen siirtymä vähäpäästöiseen talousjärjestelmään niin etteivät toimien kustannukset ja vaikutukset nouse yhdellekään ihmisryhmälle tai elinkeinoelämän haaralle kohtuuttomiksi.

On toki selvää, että ilmastonmuutoksen torjuminen ei ole ilmaista. Kaikkein kalleinta on kuitenkin se, että emme tee mitään ja maapallo lämpenee hyvinvointimme kannalta kestämättömälle tasolle. Siksi ilmastotoimet on tärkeää kääntää positiiviseksi mahdollisuudeksi. Edelläkävijänä Suomi voi kehittää ja viedä teknologioita ja ratkaisuita, joiden avulla muut maat voivat vähentää päästöjään. Hyvä esimerkki uusista mahdollisuuksista on mm. sähköautojen akkujen ja akkumateriaalien tuottaminen ja valmistaminen.

Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan keskeinen elementti on oltava pitkäjänteisyys ja ennustettavuus. Kun politiikka on jatkossakin johdonmukaista, sopeutumisajat riittäviä ja kilpailukyvystä huolehditaan, eivät ilmastotoimet uhkaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tai suomalaisia työpaikkoja.

Lisätiedot:
Lauri Muranen, elinkeinoasioiden päällikkö, SAK, 040 707 6637, etunimi.sukunimi@sak.fi
Matti Kahra, johtava asiantuntija EK, puh. 040 521 0320, etunimi.sukunimi@ek.fi

Elinkeinoelämän eurooppalainen kattojärjestö antaa tukensa ilmastoneutraalille EU:lle Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamiseksi sekä korostaa kilpailukyvyn ja energian toimitusvarmuuden tärkeyttä. EK vaikutti kunnianhimoisen ilmastopolitiikan puolesta - lopputulokseen voi toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan olla tyytyväinen.

BusinessEurope on julkistanut tänään pitkän aikavälin tavoitteensa EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan. Jotta ilmastoneutraali talous (päästöt ja hiilinielut tasapainossa) saavutettaisiin vuosisadan puoliväliin mennessä ja ilmaston lämpeneminen jäisi 1,5 asteeseen, tarvitaan laaja kirjo toimia. EU:n ilmastopolitiikkaan on myös yhdistettävä Euroopan kilpailukyvystä ja energian toimitusvarmuudesta huolehtiminen, BusinessEurope korostaa.

EK vaikutti toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan BusinessEuropessa aktiivisesti sen puolesta, että linjausten kunnianhimo olisi samalla tasolla kuin mihin Suomen elinkeinoelämä on sitoutunut.

”EK oli yhdessä pohjoismaisten sisarjärjestöjen kanssa etulinjassa, kun se sitoutui jo syksyllä 2018 tavoittelemaan ns. nettonollaa vuoteen 2050 mennessä. Pohjoismainen yhteistyö toimi myös BusinessEuropessa tehokkaasti. Lopputulos onkin hyvä –  jäsenjärjestöt saavuttivat yhteisymmärryksen ja BusinessEurope sitoutui EU:n ilmastoneutraalisuuteen. ”

BusinessEurope korostaa, että ilmastoneutraalin talouden saavuttamiseen vaikuttaa moni tekijä sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti:

• Jäsenmaiden erilaiset olosuhteet ja kehitysvaiheet on tunnistettava ja samalla tuettava sitä, että ilmastotoimia koskeva lainsäädäntö saadaan toimeenpantua kustannustehokkaasti kaikkialla EU:ssa.
• Vähähiilisten ratkaisujen ja muiden innovatiivisten teknologioiden käyttöönottoa ja investointeja on vauhditettava mm. kattavalla teollisuusstrategialla.
• Kohtuuhintaisen ja vähähiilisen energian saatavuus on varmistettava tarkastelemalla tuotannon ja kulutuksen kokonaisuutta: toimialojen yhdistymistä, varmuusreservejä, olemassa olevan energiatuotannon vähähiilistämistä, energian tuontia sekä energiatehokkuutta.
• Samalla on tuettava kuluttajakäyttäytymisen ja -asenteiden muutosta ilmastotietoiseen suuntaan.
• Ilmastotoimia on vauhditettava globaalilla tasolla. Kansainvälisestä hiilen markkinamekanismista pitää päästä sopuun sekä tarvittaessa selvitettävä EU:ssa lisätoimia kilpailukykyhaitan ja hiilivuodon torjuntaan.

Ilmastolinjauksellaan BusinessEurope haluaa osallistua keskusteluun, joka liittyy EU:n paraikaa valmistelemaan pitkän aikavälin ilmastostrategiaan. Strategia on osa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa, ja siitä keskustellaan seuraavaksi Eurooppa-neuvoston kokouksessa 9.5. Sibiussa, Romaniassa. Strategian valmistelu jatkuu Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella loppuvuonna.

BusinessEuropen 29.4. julkistetut linjaukset EU:n energia- ja ilmastostrategiaksi.

Tutustu yritysesimerkkeihin BusinessEuropen verkkosivuilla. 

EK esittää tulevalle hallitukselle teollisuuden sähköveron alentamista EU-minimitasolle, jolloin energiaverojen palautuksesta (energiaveroleikkuri) voitaisiin luopua. Myös palveluiden sähköveroa tulisi alentaa 100 miljoonalla eurolla hallituskauden aikana. Näin edistettäisiin Suomen sähköistämistä, mitä tarvitaan päästövähennysten vauhdittamiseksi.

Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämä 1,5 asteen tavoite edellyttää elinkeinoelämän ja koko yhteiskunnan merkittävää sähköistymistä. Sähkö on jo nyt 80-prosenttisesti hiilineutraalia, ja osuus kasvaa koko ajan.

Talouden sähköistämistä on tarpeen vauhdittaa energiaverotuksella: alennetaan sähköveroa ja rahoitetaan sitä luopumalla fossiilisten lämmityspolttoaineiden veronpalautuksista. Tämä auttaisi pitämään sähkön kustannukset kilpailukykyisellä tasolla huolimatta sen käytön voimakkaasta tulevasta kasvusta. Samalla yritystukien painopistettä saataisiin siirrettyä uudistavien tukien suuntaan.

EK:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Lundmark:

”Seuraavan hallituksen tulee kannustaa elinkeinoelämää ilmastomuutoksen torjunnassa ja Suomen sähköistämisessä. Sähkön avulla voidaan vähentää päästöjä laajasti eri yhteiskunnan toiminnoissa: energiantuotannossa, teollisuudessa ja liikenteessä.”

”Sähkön kokonaiskustannus on yksi Suomen kansantalouden merkittävimpiä kilpailutekijöitä, joka vaikuttaa olennaisesti myös kykyymme houkutella investointeja. Esimerkiksi Ruotsi on teollisuuden kannalta edullisempi sähkönkäyttömaa. Suomella on kirittävää myös palvelujen ja datakeskusten sähköverokohtelussa.”

Palvelujen sähkövero alemmaksi

Sähkön kustannusvaikutus kasvaa myös palvelusektorilla niin digitalisaation kuin etäkaupan, matkailun ja muun kansainvälisen kilpailun myötä. Jotta Suomi olisi kilpailukykyinen sijoittumispaikka digitalisoituvassa palveluyhteiskunnassa, olisi aiheellista irrottaa palveluyritysten sähköverotus kotitalouksista ja alentaa palvelujen sähköveroa 100 miljoonalla eurolla hallituskauden aikana. Pitkällä aikajänteellä kaikkien yritysten sähköverotus tulisi olla EU-minimitasolla.

Suomi ja Ruotsi ovat kilpailleet pitkään siitä, kumpi pystyy tarjoamaan datakeskuksille houkuttelevamman sähköverojärjestelmän. Suomen tulisi ottaa kiinni länsinaapuria, joka on alentanut sekä isojen että pienien yksiköiden sähköveron  EU:n minimitasolle. Datakeskusten tuottamaa lämpöä pitäisi päästä hyödyntämään myös kaukolämmityksessä, mutta hidasteena on nyt suurten lämpöpumppujen hyvin korkea sähkövero. Tämäkin epäkohta on aiheellista korjata.

Taustatietoa:
Pöyry Management Consultingin raportti energiaverotuksen maavertailusta.

TAUSTAA SUOMEN SÄHKÖVEROJÄRJESTELMÄSTÄ

• Sähköverossa on käytössä kaksi maksuluokkaa käyttötarkoituksen mukaan:
  • Kotitaloudet ja palvelut ovat 1-sähköveroluokassa (22,4 euroa/MWh)
  • Teollisuus, isot datakeskukset (yli 5 MW) ja ammattimainen kasvihuoneviljely 2-veroluokassa (6,9 euroa/MWh).
• Suomessa on käytössä ns. energiaveroleikkuri, jonka kautta energiaintensiivinen teollisuus ja ammattimainen kasvihuoneviljely saavat energiaverotuksen veronpalautusta:
  • Energiaverojen osuus tulee olla yli 0,5 % yrityksen jalostusarvosta
  • Veron palautuksen määrä on 85 % kynnysarvon ylittävästä veromäärästä 50 000 euron omavastuulla
  • Lähes 90 % veronpalautusta saaneista yrityksistä on vientiyrityksiä.

Tänään esitelty viiden puolueen hallitusohjelma haluaa tehdä Suomesta ensimmäisen hiilineutraalin hyvinvointivaltion vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on edellä jopa 1,5 asteen lämpötilan ja Pariisin sopimuksen vaatimaa tavoitevuotta. Aina kuitenkin varsinainen toimeenpano ja valitut ohjauskeinot ratkaisevat onnistumisen.

Elinkeinoelämän näkökulmasta on positiivista, että Rinteen hallitus ottaa tosissaan viestit ilmastonmuutoksen hillinnän kiireellisyydestä ja haasteeseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista. EK on ollut Euroopassa etujoukoissa vaatimassa kunnianhimoisempia toimia päästöjen vähentämiseksi ja ennustettavan investointiympäristön luomiseksi. Hallitusohjelman kirjauksissa näkyy selkeästi pyrkimys EU-tasolla tehtävään kustannustehokkaaseen ja teknologianeutraaliin ilmastopolitiikkaan, joka mahdollistaa suomalaisyritysten kasvun ja tulevaisuuteen tähtäävät investoinnit globaalissa kilpailussa.

Hallitus aikoo päästä hiilineutraaliksi ennen muuta verotusta uudistamalla. Ohjelmassa on kuitenkin hyvin kirjattu myös ajatus siitä, että verotus ei aina ole ainoa ja tehokkain ratkaisu suurten yhteiskunnallisten muutosten toteuttamiseksi. Hiilineutraalius edellyttää suunnitelmallisuutta, kokonaisvaltaista sääntelyä, muita ohjauskeinoja sekä kannustimia TKI-panosten lisäämiseksi. Osa tarvittavista ratkaisuista on vielä kokeiluasteella teknisistä tai taloudellisista syistä.

Veromuutosten osalta hallitusohjelmassa on monia hyviä elementtejä, kuten pyrkimys johdonmukaiseen Suomen sähköistämiseen ja sitä kautta syntyviin päästövähennyksiin teollisuudessa, liikenteessä ja lämmityksessä. Elinkeinoelämän näkökulmasta erityisesti sähköverotukseen liittyvät alennukset ovat tervetulleita. Teollisuuden osalta uusi hallitus on poistamassa energiaveron palautusjärjestelmän ja samalla alentamassa teollisuuden sähköveroluokan kohti EU:n sallimaa minimitasoa. EK:n näkökulmasta myös palveluiden sähköveroa tulisi alentaa osana sähköistymispyrkimyksiä, jotta kannustimet digitalisaatioon ja sähkön käytön lisäämiseen olisivat yhtäläisiä kaikessa yritystoiminnassa.

Energian ja liikenteen verotukseen kaavaillaan kokonaisvaltaisia muutoksia ja suunnitteilla on myös päästöihin perustuva kulutusvero. Ohjelmassa asetetaan tavoitteeksi valmistella kestävän verotuksen tiekartta, jonka ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2020 kehysriiheen mennessä. Tiekartassa on tärkeää pyrkiä mahdollisimman johdonmukaiseen ja ennustettavaan toimintaympäristön kehittämiseen tavalla, joka kannustaa elinkeinoelämää vähähiilisten ratkaisujen tuottamiseen.

Elinkeinoelämä on täysin sitoutunut 1,5 asteen tavoitteeseen ja sen edellyttämiin toimenpiteisiin. Haluamme olla mukana yhteistyössä rakentamassa tiekarttaa vähähiilisyyteen ja suomalaisten yritysten hiilikädenjäljen kasvattamiseen.

Lue muita hallitusohjelma-arviointeja Ajassa-blogista